Historjjá, sámi plána (HIS02‑03)
Gealbomihttomearit ja árvvoštallan
Gealbomihttomearit jo3 maŋŋá
Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
- reflekteret mo vássánáiggi dulkojumit leat báidnán dálááigeáddejumi ja vuordámušaid boahtteáigái
- reflekteret mo iešguđet aktevrrat geavahit vássánáiggi ja ságaškuššat dán historjágeavaheami áigumuša
- suokkardit vássánáiggi go sátnáda čuolmmaid, gávdná, árvvoštallá ja geavaha iešguđetlágan materiálaid ja ovdanbuktá iežas jurddabohtosiid
- suokkardit historjjálaš olbmo ja digaštallama su jurddašeami, doaibmavejolašvuođaid ja válljemiid dan áiggi vuođul mas son elii
- buohtastahttit iešguđetlágan ovdanbuktimiid muhtun dáhpáhusas ja reflekteret dan birra ahte dan olbmo vuolggasadji ja konteaksta báidná historjjálaš govvádusaid
- ságaškuššat man muddui boatkkat dahje bissovašvuođat leat báidnán ovdáneami iešguđet áigodagain, ja árvvoštallat mii dahká muhtun dáhpáhusa vássánáiggis mearkkašahttin
- čilget jurdagiid ja ideologiijaid mat leat leamaš vuđolaš politihkalaš ođasmahttimiid vuođđun čuvgehusáiggis rájes gitta dálážii ja árvvoštallat dáid mearkkašumi olbmuid vejolašvuođaide demokráhtalaš searvamii
- reflekteret mo vuđolaš teknologalaš ođasmahttimat industriála revolušuvnnas dálážii leat rievdadan olbmuid eallimiid ja hábmen vuordámušaid boahtteáigái
- čilget sivaid manne olbmot leat johtalan, ja digaštallat kulturdeaivvademiid iešguđet perspektiivvaid vuođul
- čilget sivaid manne koloniijariikkat vuollástedje eanaguovlluid, ja ságaškuššat váikkuhusaid olbmuide ja servodagaide riikkain ja guovlluin mat koloniserejuvvojedje
- ságaškuššat máilmmisođiid duogáža ja muhtun eará dehálaš sođiid dahje riidduid, ja reflekteret leat go ráfisoahpamušat dagahan ráfi ja soabadeami
- suokkardit olbmuid doaibmavejolašvuođaid ja válljenmuniid riidduin ja árvvoštallat váikkuhusaid válljemiin maid sii leat dahkan
- reflekteret mo ideologiijat ja jurddašanvuogit 1900-logus gitta dássážii leat dagahan duolbmama, terrora ja álbmotgoddimiid nugo holocaust
- ságaškuššat oktavuođa gaskal nationála identitehta ceggema Norggas ja dáruiduhttinpolitihka ja vearrivuođa maid sápmelaččat leat gillán
- suokkardit mo olbmot leat bargan mielmearrideami ja friddjavuođa oažžuma ovddas norgga ja sámi historjjá, ja čilget mo sii seammás leat leamaš mielde ovdánahttimin demokratiija
- čilget čálgoovdáneami Norggas 1900-logus ja ságaškuššat váikkuhusaid olbmuid eallimii
- árvvoštallat mo olmmoš lea vuhtiiváldán luonddu, hálddašan ja geavahan resurssaid ja geavahit historjjálaš perspektiivvaid go ságastallá guoddevaš čovdosiid birra
Dađistaga árvvoštallan
Dađistaga árvvoštallan galgá leat mielde ovddideamen oahppama ja gelbbolašvuođa fágas. Oahppit ovdánahttet ja čájehit gelbbolašvuođa historjjás jo3:s go geavahit historjáfágalaš metodaid ja historjáfágalaš materiálaid gávdnat vástádusaid, ja go sii áddejit olbmuid hástalusaid ja daguid historjjálaš konteavsttain. Sii ovdánahttet ja čájehit maiddái gelbbolašvuođa go sátnádit fágalaš čuolmmaid, ja go gávdnet ja kritihkalaččat geavahit materiálaid reflekteret ja ákkastallat go ráhkadit historjámuitalusaid. Oahppit ovdánahttet ja čájehit viidásit gelbbolašvuođa go ovdanbuktet iešguđetlágan perspektiivvaid vássánáiggi dáhpáhusain, ja go sii reflekterejit mo vássánáiggi govvádusat geavahuvvojit ja mo vássánáigi lea mielde báidnimin sin olmmožin.
Oahpaheaddji galgá diktit ohppiid váikkuhit oahpahussii ja arvvosmahttit oahppanhálu njálmmálaš, čálalaš, praktihkalaš vugiid bokte háhkat ja čájehit gelbbolašvuođa fágas, ja diktit ohppiid leat diehtoáŋgirat ja aktiiva ohcat máhtu. Oahpaheaddji ja oahppit galget gulahallat ohppiid ovdáneami birra historjjás. Oahppit galget beassat geahččaladdat. Ohppiid čájehuvvon gelbbolašvuođa vuođul galget oahppit beassat muitalit maid sii orrot máhttimin ja reflekteret iežaset fágalaš ovdáneami birra. Oahpaheaddji galgá oaivadit viidásit oahppama birra ja heivehit oahpahusa nu ahte oahppit besset geavahit rávvagiid ovddidit iežaset gelbbolašvuođa historjjás.
Oppalaš árvvoštallan
Oppalašárvosátni galgá čájehit oahppi ollislaš gelbbolašvuođa historjjás oahpahusa loahpahettiin jo3 maŋŋá. Oahpaheaddji galgá plánet ja láhčit dili nu ahte oahppit besset čájehit iežaset gelbbolašvuođa iešguđet láhkai mat fátmmastit áddejumi, reflekšuvnna ja kritihkalaš jurddašeami iešguđet oktavuođain. Oahpaheaddji galgá bidjat árvosáni historjjás gelbbolašvuođa vuođul maid oahppi lea čájehan go oahppi lea geavahan máhtu ja gálggaid lotnolasat.