Matematihka 1.–10. ceahkki (MAT01‑05)
Gealbomihttomearit ja árvvoštallan

Oktavuođaid ovdamearkkat

Čilgehus

Gealbomihttomearit 6. ceahki maŋŋá

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

  • suokkardit, namahit ja sajustit desimálaloguid lohkolinnjás
  • suokkardit rehkenastinstrategiijaid desimálaloguiguin ja buohtastahttit olles loguid rehkenastinstrategiijaiguin
  • sátnádit ja čoavdit čuolmmaid iežas árgabeaivvis mas leat desimálalogut, cuovkkat ja proseanttat ja čilget iežas jurddašanvugiid
  • válddahit guovtte- ja golmmadimenšunála govvosiid iešvuođaid ja vuolimusdefinišuvnnaid ja čilget mat oktasaš iešvuođat ja erohusat govvosiin leat
  • suokkardit ja válddahit minstariid symmetriija ja dahkat kongrueansaspeadjalastima koordináhtavuogádagain ja dan haga
  • mihtidit radiusa, diamehtera ja birramihtu gierdduin ja suokkardit ja ákkastallat oktavuođa
  • suokkardit areála ja voluma mihtuid praktihkalaš oktavuođain ja ovdanbuktit daid iešguđet láhkai
  • geavahit iešguđetlágan strategiijaid rehkenastit areála ja birramihtu ja suokkardit dáid oktavuođaid
  • geavahit variábeliid ja hámuid ovdanbuktit oktavuođaid praktihkalaš oktavuođain
  • geavahit programmerema variábeliid, oktavuođaid, eavttuid ja funkšuvnnaid suokkardit geometralaš govvosiid ja minstariid

Dađistaga árvvoštallan

Dađistaga árvvoštallan galgá leat mielde ovddideamen oahppama ja gelbbolašvuođa matematihkas. Oahppit čájehit ja ovdánahttet gelbbolašvuođa fágas 6. ceahkis go geavahit matematihkalaš doahpagiid gulahallamis ja ákkastallamis. Oahppit čájehit ja ovdánahttet maiddái gelbbolašvuođa go sii geavahit iešguđetlágan ovddastemiid ja strategiijaid suokkardit oktavuođaid go barget minstariiguin, geometralaš govvosiiguin ja desimálaloguiguin. Sii čájehit ja ovdánahttet maiddái gelbbolašvuođa go sii geavahit máhtu ja gálggaid suokkardit, sátnádit ja čoavdit čuolmmaid mat gusket praktihkalaš oktavuođaide. Dasto sii čájehit ja ovdánahttet gelbbolašvuođa matematihkas go resonnerejit ja ákkastallet čovdosiid ja matematihkalaš oktavuođaid.

Oahpaheaddji galgá diktit ohppiid váikkuhit oahpahussii ja arvvosmahttit oahppanhálu dan bokte ahte oahppit besset suokkardit matematihka kreativitehta, resonnemeantta ja reflekšuvnna bokte. Oahpaheaddji galgá gulahallat ohppiiguin sin ovdáneami birra programmeremis ja geometriijas. Oahppit galget beassat geahččaladdat ja meaddit. Ohppiid čájehuvvon gelbbolašvuođa vuođul galget oahppit beassat muitalit maid sii orrot máhttimin ja maid máhttet buorebut go ovdal. Oahpaheaddji galgá oaivadit viidásit oahppama birra ja heivehit oahpahusa nu ahte oahppit besset geavahit rávvagiid ovddidit iežaset gelbbolašvuođa oaidnit iešguđetlágan ovddastemiid ja čuolbmačoavdinstrategiijaid oktavuođaid.