Norsk for elever med samisk (NOR03‑04)
Gealbomihttomearit ja árvvoštallan
Gealbomihttomearit 10. ceahki maŋŋá
Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
- lohkat norgga ja sámi čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosa ja girjegillii ja ođđadárogillii ja reflekteret sisadoalu, šáŋŋerdovdomearkkaid ja gaskaomiid birra
- suokkardit ja reflekteret mo eamiálbmogat govviduvvojit iešguđet mediain
- ovdanbuktit teakstavásáhusaid hutkás vugiiguin
- dovdát ja čilget retorihkalaš appellašuvdnahámiid njálmmálaš ja čálalaš teavsttain
- kritihkalaččat geavahit gálduid, merket sitáhtaid ja čujuhit gálduide rehálaš vugiin láhkai iežas teavsttain
- guldalit earáid, čuovvolit oaiviliid ja ákkastallat áššálaččat ságastallamiin ja digaštallamiin
- geavahit funkšuvnnalaš sátneriggodaga ja fágagiela fágalaš ságastallamiin, digaštallamiin ja čálalaš ja njálmmálaš ovdanbuktimiin
- juohkit dieđuid, muitalit, ákkastallat ja reflekteret iešguđetlágan njálmmálaš ja čálalaš šáŋŋeriin ja iešguđetlágan ulbmiliidda, mat leat heivehuvvon vuostáiváldái ja gaskkustanvuohkái
- čállit teavsttaid main lea čielga struktuvra ja teakstačatnan ja geavahit sátnesojaheami, riektačállima ja mearkabidjama guovddáš njuolggadusaid iežas teavsttain
- geavahit fágagiela válddahit hámiid, cealkkaráhkadusa ja riektačállima dehálaš dovdomearkkaid
- válljet ja geavahit heivvolaš lohkan- ja čállinstrategiijaid iešguđet ulbmiliidda
- árvvoštallat iežas ja earáid teavsttaid ja ovdánahttit iežas teavsttaid gielalaš ja fágalaš eavttuid ja oaiviliid vuođul
- čilget gielalaš váikkuhangaskaomiid iešguđetlágan teavsttain ja geahččaladdat daid iežas teavsttain
- ráhkadit ovttastuvvon teavsttaid ja vuođuštit ovdanbuktinhámiid válljema
- suokkardit gielalaš girjáivuođa Norggas ja Sámis ja reflekteret iežas ja earáid gielladili birra
Dađistaga árvvoštallan
Dađistaga árvvoštallan galgá leat mielde ovddideamen oahppama ja gelbbolašvuođa fágas. Oahppit čájehit ja ovdánahttet gelbbolašvuođa dárogiella-fágas ohppiide geain lea sámegiella vuosttašgiellan, 8., 9. ja 10. ceahkis go sii lohket iešguđetlágan šáŋŋeriid iešguđetlágan ulbmiliidda girjegillii ja ođđadárogillii, ja go sii kritihkalaččat reflekterejit teavsttaid birra. Oahppit čájehit ja ovdánahttet maiddái gelbbolašvuođa go sii geavahit fágagiela ságastallamiin ja ovdanbuktimiin, ja go sii plánejit, hábmejit ja čállet heivvolaš giellageavahemiin. Dasto oahppit čájehit ja ovdánahttet gelbbolašvuođa go besset reflekteret ja árvvoštallat iežaset ja earáid teavsttaid, ja go viidásit ovdánahttet iežaset teavsttaid.
Oahpaheaddji galgá diktit ohppiid váikkuhit oahpahussii ja arvvosmahttit oahppanhálu dan bokte ahte oahppit besset suokkardit, guorahallat ja geahččaladdat gielain, gaskaomiiguin ja teavsttaiguin. Oahpaheaddji ja oahppit galget gulahallat ohppiid ovdáneami birra dárogiella-fágas ohppiide geain lea sámegiella vuosttašgiellan, ja sii galget beassat geahččaladdat vai ohppet. Ohppiid čájehuvvon gelbbolašvuođa vuođul galget oahppit beassat muitalit maid sii orrot máhttimin ja maid máhttet buorebut go ovdal. Oahpaheaddji galgá oaivadit viidásit oahppama birra ja heivehit oahpahusa nu ahte oahppit besset geavahit gieđahallat iežaset teavsttaid ja viidásit ovddidit njálmmálaš ja čálalaš gálggaid fágas.
Oppalaš árvvoštallan
Oppalašárvosátni galgá čájehit oahppi ollislaš gelbbolašvuođa dárogiella-fágas ohppiide geain lea sámegiella vuosttašgiellan, go oahpahus loahpahuvvo maŋŋá 10. ceahki. Oahpaheaddji galgá plánet ja láhčit dili nu ahte oahppit besset čájehit iežaset gelbbolašvuođa iešguđet láhkai mii fátmmasta áddejumi, reflekšuvnna ja kritihkalaš jurddašeami iešguđet oktavuođain. Oahpaheaddji galgá bidjat árvosáni njálmmálaš dárogielas gelbbolašvuođa vuođul maid oahppi lea čájehan fágalaš njálmmálaš gulahallandilálašvuođain. Oahpaheaddji galgá bidjat árvosáni čálalaš dárogielas gelbbolašvuođa vuođul maid oahppi lea čájehan muhtun oanehat ja guhkit čálalaš teavsttain iešguđetlágan šáŋŋeriin ja iešguđetlágan ulbmiliidda.