Norsk for elever med tegnspråk (NOR05‑05)
Gealbomihttomearit ja árvvoštallan
Gealbomihttomearit ja árvvoštallan Jo1 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmaid maŋŋá
Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
- lohkat, analyseret ja dulkot girjegiela ja ođđadárogiela ođđasat čáppagirjjálašvuođa ja jorgalusaid sámegielas ja eará gielain
- reflekteret mo teavsttat govvidit iešguđetlágan kultuvrraid deaivvademiid
- čilget retoralaš appellašuvdnavugiid ja gielalaš váikkuhangaskaomiid geavaheami birra áššeprosateavsttain ja reflekteret daid birra
- lohkat/guldalit earáid, ráhkadit áššálaš ákkastallama ja geavahit retoralaš appellašuvdnahámiid digaštallamiin
- geavahit iešguđetlágan gálduid kritihkalaš, iešheanalaš ja dárkilasti láhkai
- čilget ja ságaškuššat dárogielfágalaš dahje fágaidrasttildeaddji fáttáid
- čállit fágaartihkkaliid mat čilgejit ja ságaškuššet dárogielfágalaš dahje fágaidrasttildeaddji fáttáid
- geavahit fágagiela válddahit cealkkaráhkadusa ja cealkagiid oktavuođa go bargá teavsttaiguin
- kombineret váikkuhangaskaomiid ja ovdanbuktinvugiid kreatiivvalaččat iežas teakstaráhkadeamis
- árvvoštallat ja gieđahallat iežas teavsttaid máhcahemiid ja fágalaš eavttuid vuođul
- čállit teavsttaid buriin struktuvrrain, ja hálddašit mearkabidjama ja riektačállima
- čilget sámegielaid lávdama Norggas, dáruiduhttinpolitihka ja gielalaš vuoigatvuođaid mat sápmelaččain leat eamiálbmogin
- buohtastahttit dárogiela dovddamearkkaid eará gielaiguin, maiddái mearkagielain, ja čájehit mo gielalaš deaivvadeamit sáhttet rievdadit giela
Dađistaga árvvoštallan
Dađistaga árvvoštallan galgá leat mielde ovddideamen oahppama ja gelbbolašvuođa fágas. Oahppit čájehit ja
ovdánahttet gelbbolašvuođa dárogiella-fágas ohppiide geain lea mearkagiella, Jo1 studerenráhkkanahtti
oahppoprográmmain go sii geavahit kreativitehta hábmet iežaset teavsttaid, ja go sii suokkardit fágalaš fáttáid
kritihkalaš gáldogeavahemiin ja ovdanbuktet dán njálmmálaš teavsttain go hállet ja/dahje geavahit mearkkaid
ja čálalaš teavsttain buriin struktuvrrain ja čielggasvuođain. Sii čájehit ja ovdánahttet maiddái gelbbolašvuođa
go geavahit máhtu giela birra vuogádahkan suokkardit ja buohtastahttit gielaid, ja go kritihkalaččat reflekterejit
iežaset ja earáid váikkuhangaskaomiid geavaheami birra.
Oahpaheaddji galgá diktit ohppiid váikkuhit oahpahussii ja arvvosmahttit oahppanhálu dan bokte ahte oahppit
besset fuomášit ja suokkardit, iehčanassii ja ovttas earáiguin fysalaš dahje digitála luohkkálanjain.
Oahpaheaddji ja oahppit galget gulahallat ohppiid ovdáneami birra dárogiella-fágas ohppiide geain lea
mearkagiella. Oahppit galget beassat geahččaladdat. Ohppiid čájehuvvon gelbbolašvuođa vuođul galget
oahppit beassat muitalit maid sii orrot máhttimin ja reflekteret iežaset fágalaš ovdáneami birra. Oahpaheaddji
galgá oaivadit viidásit oahppama birra ja heivehit oahpahusa nu ahte oahppit besset geavahit rávvagiid
ovdánahttit gelbbolašvuođa fágas ja gieđahallat iežaset teavsttaid.