Seabradahkefaage saemien (SAF02‑04)
Dåaresthfaageles teemah

Seabradahkefaagesne dåaresthfaageles teema almetjehealsoe jïh jieledehaalveme lea learohkh edtjieh voerkes sjïdtedh jïjtsh identiteeten jïh identiteeteevtiedimmien bïjre, jïh indivijdem guarkedh goh bielie ovmessie ektievoetijste. Daajroe guktie ektiedahkoe mubpiejgujmie, aaj digitaalelaaken, relasjovnh jïh ektiedimmiem baajnehte, lea bielie maahtoste faagesne. Faage edtja viehkiehtidh guktie learohkh maehtieh hijven jieledeveeljemh darjodh, jïh haestemh gïetedidh mah leah seksualiteeten, persovneles ekonomijen, ruvsen, ålkoestimmien jïh digitaale ektiedahkoen bïjre. Faage edtja aaj viehkiehtidh goerkesem, ååktemem jïh toleraansem sjugniedidh gellievoetese, mubpiej aarvojde jïh jieledeveeljemidie, jïh perspektijvh vedtedh mij hijven jielede maahta årrodh. Faagen tjïrrh learohkh edtjieh maehtieh suerkieh damtijidh gusnie almetjeaarvoe haastasåvva, vuesiehtimmien gaavhtan almetjeåesiestimmien jïh mijjen tïjjen slaaverijen sjïekenisnie, jïh råajvarimmide tjuvtjiedidh juktie almetji vihkeles daerpiesvoeth gorredidh.

Seabradahkefaagesne dåaresthfaageles teema demokratije jïh meatanårrojevoete lea learohkh daajroeh jïh tjiehpiesvoeth evtiedieh juktie maehtedh sjugniedidh jïh meatan årrodh demokraateles prosessine. Faage edtja viehkiehtidh learohkh daajroem jïh goerkesem demokraateles aarvoej jïh prinsihpi bïjre evtiedieh. Learohkh edtjieh aaj goerkesem åadtjodh sjïdtedimmien bïjre demokraateles institusjovnijste Saepmesne jïh guktie Sïjte lea vuekine orreme jïjtjemse demokraateles organiseeredh. Daate aaj faamosne saemiej dåarjoe gaskenasjonaale aalkoeåålmegelaavenjostosne jïh gaskenasjonaale latjkojne, jïh maam ulmide konvensjovnh utnieh dan demokraateles evtiedimmien gaavhtan. Barkoen tjïrrh seabradahkefaagine learohkh edtjieh laejhtehkslaakan ussjedidh, ovmessie perspektijvh vaeltedh, ovmessie mïelh gïetedidh jïh eadtjohke meatanårrojevoetem vuesiehtidh. Seabradahkefaage edtja viehkiehtidh guktie learohkh maehtieh meatan årrodh demokratijesne jïh dam guhkiebasse evtiedidh, jïh ekstreme vuajnoej, ekstreme dahkoej jïh terrorismen vööste barkedh. Daajroe terrordahkoen bïjre Nöörjesne snjaltjen 22.b. 2011 edtja meatan årrodh lierehtimmesne dan bïjre.

Seabradahkefaagesne dïhte dåaresthfaageles teema monnehke evtiedimmie ulmine åtna learohkh edtjieh ektiedimmiem guarkedh dej sosijaale, ekonomeles jïh byjreseligke tsiehkiej gaskem monnehkevoetesne. Seabradahkefaage edtja viehkine årrodh learohkh guarkoeh almetji vierhtieåtnoe leah konsekvensh åtneme jïh utnieh voenges, regijonaale jïh abpe veartenisnie. Daajroe ektiedimmiej bïjre eatnemen jïh seabradahken gaskem, jïh guktie almetjh klijmam jïh byjresem baajnehtieh, jïh guktie jieledetsiehkie, jieledevuekie jïh demografije leah ektesne vïedteldihkie, daam goerkesem vadta. Guktie eatnemem guarkoe jïh reerie Saepmesne åvtetje aejkien jïh daaletje tïjjen lea meatan daesnie. Monnehke evtiedimmie dovne voenges, nasjonaale jïh abpe veartenisnie, lea jearohke demokraateles mierijste, eadtjohke meatanårroejijstie jïh solidariteeteste daaletje jïh båetijen aejkien boelvigujmie. Seabradahkefaagesne learohkh ussjededtieh jïh digkiedieh aehpieh jïh vuestiebielieh dej ovmessie dimensjovni bïjre monnehke evtiedimmesne, jïh vuejnedh dahkoeh dovne indivijde- jïh seabradahkedaltesisnie leah vihkele.