KOEE, sámi plána (RLE02‑03)
Fága relevánsa ja guovddáš árvvut
KOEE lea guovddáš fága áddet iežas, earáid ja máilmmi iežas birra. Máhtu bokte iešguđetlágan oskkuid ja eallinoainnuid birra galgá oahppi ovdánahttit dáidduid eallit girjáivuođain servodat- ja bargoeallimis. KOEE galgá oahpahit ohppiid ehtalaččat reflekteret ja leat mielde ovdánahttimin ohppiid árvvoštallannávccaid árgabeaivvis ja go dustejit servodathástalusaid.
Buot fágat galget leat mielde duohtandahkamin oahpahusa árvovuođu. KOEE:s gieđahallojuvvojit árvoáššit oskkolaš ja filosofalaš árbevieruid ja ideaid vuođul ja dákkár árbevieruid ja ideaid suokkardeami bokte. Oahppit galget oahpásmuvvat árvvuide mat leat skuvlla ja servodaga vuođđun, ja mo dat leat nannejuvvon iešguđet oskkuin ja eallinoainnuin. Dát leat árvvut nugo olmmošárvvu ja luonddu, vuoigŋafriddjavuođa, lagamušráhkisvuođa, ándagassiiaddojumi, ovttaárvosašvuođa ja solidaritehta árvvusatnin. Fága galgá váikkuhit dasa ahte oahppit ohppet kristtalaš ja humanisttalaš árvvuid ja árbevieruid ja mo dát leat rievdan áiggiid čađa. Fága galgá addit ohppiide máhtu olmmošvuoigatvuođaid birra ja dihtomielalašvuođa olmmošárvvu birra vuođđoárvun, ja dat galgá láhčit dili lotnolas árvvusatnimii, gierdavašvuhtii ja demokráhtalaš váikkuheapmái.
Árvvut maid ulbmilparagráfa válddaha, leat maiddái sámi árvvut ja galget gustot KOEE:s. Fága vuolggasadji galgá leat buotsámi perspektiiva ja eamiálbmotperspektiiva.
Oahpahuslágas lea mearriduvvon ahte kristtalašvuohta, eará máilmmioskkut ja eallinoainnut galget ovdanbuktojuvvot objektiivvalaš, kritihkalaš ja pluralisttalaš láhkai oahpahusas.
Dasa lassin leat eará gáibádusat fágii mat leat lága § 2-4:s. Kristtalašvuođa, oskku, eallinoainnu ja etihka fága oahpahus ja § 2-3 a. Luvven doaimmain jna. oahpahusas.
KOEE oahppoplánas sáhttet kristtalašvuohta, eamiálbmotoskkut, juvddálašvuohta, isláma, buddhisma, hinduisma, sikhisma, ođđaoskkolašvuohta ja eallinoaidnohumanisma gieđahallojuvvot sihke ovttaid mielde ja oktilaččat. Oppalaččat galget oahppit bures oahpásmuvvat oskkolaš ja ii-oskkolaš eallinoainnuid girjáivuhtii. Sullii bealli oahpahusáiggis fágas galgá geavahuvvot kristtalašvuođamáhttui.
Oahppoplána lea vuođđuduvvon sámi árvvuide, gillii, kultuvrii ja servodateallimii.