Saemiengïelesne voestesgïeline (SFS01‑05)
Maahtoeulmieh jïh vuarjasjimmie
Maahtoeulmie 10.daltesen mænngan
Lïerehtimmien ulmie lea learohke edtja maehtedh
- goltelidh jïh ussjedadtedh mubpiej åehpiedehtemi bijjeli jïh jïjtsh argumentasjovnem bigkedh mubpiej åssjaldahkide
- ussjedadtedh guktie joekehts gïeleåtnoe maahta vuajnoeh buektedh mubpiealmetjidie
- soptsestidh, bievnedh, argumenteradidh jïh ussjedadtedh njaalmeldh jïh tjaaleldh
- damtijidh jïh ovmessie gïeleldh jïh estetihkeles vierhkievierhtieh jïh retorihkeles appellehammoeh nuhtjedh
- ovmessie teekstesåarhth lohkedh jeereldihkie gåhkojne jïh geervevoetine jïh teekstide viertiestidh jïh toelhkestidh
- maereles lohkeme- jïh lïeremestrategijh veeljedh jïh nuhtjedh gosse faagine barka
- ussjedadtedh guktie saemien ussjedimmievuekieh, saemien njaalmeldh soptsestimmievuekieh jïh saemien aarvoeh vååjnesasse båetieh saemien lidteratuvresne
- sjyöhtehke dïejvesh jïh faagegïelem nuhtjedh ovmessie saemien teemaj jïh aarvoej bïjre
- jeereldihkie vaajesh jïh heamturh jïh njaalmeldh aerpievuekieh viertiestidh ovmessie saemien dajvijste
- goerehtidh jïh tjïelkestidh hedtieh jïh joekehtsh saemien gïeli gaskem
- sjyöhtehke faagegïelem nuhtjedh juktie teekstem jïh gïelem tjïelkestidh jïh analyseradidh
- ovmessie såarhts teeksth soejkesjidh jïh hammoedidh struktuvrine mij sisvegasse, aajkose jïh dåastoejasse sjiehtieh
- reaktatjaelemen, gïelen hammoevierhkien jïh teeksteviedtemen njoelkedassh nuhtjedh tjaaleldh gaskesadtemisnie jïh teekstesjugniedimmesne
- oekehts gaaltiji ussjedammesvoetem, stinkesvoetem jïh relevaansem vuarjasjidh, jïh gaaltijh jïjtse barkosne nuhtjedh stinkeslaakan
- jïjtse jïh mubpiej teeksth vuarjasjidh jïh jïjtse teeksth bueriedidh jeereldihkie faageles kriteriji mietie
- ussjedadtedh guktie jeatjah gïelh saemien gïelem tsevtsieh jïh guktie maahta saemien vaarjelidh jïh evtiedidh ovmessie åtnoesuerkine
Jaabnan vuarjasjimmie
Jaabnan vuarjasjimmie edtja viehkiehtidh lïeremem eevtjedh jïh maahtoem faagesne evtiedidh. Learohkh maahtoem saemiengïelesne voestesgïeline 8., 9. jïh 10. daltesisnie vuesiehtieh jïh evtiedieh gosse njaalmeldh jïh tjaaleldh soptsestieh jeereldihkie jïh tjïelke gïeline ovmessie faageles teemaj bïjre. Dah aaj maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh gosse jïjtsh njaalmeldh jïh tjaaleldh åehpiedehtemh dåastoejasse, sisvegasse jïh aajkose sjïehtedieh. Dah aaj maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh gosse nuepiem åadtjoeh gellie såarhts teeksth lohkedh, jïh geatskanimmievuekieh veeljieh aajkoen mietie lohkeminie. Dah aaj maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh gosse ovmessie såarhts teeksth soejkesjieh jïh bueriedieh dan daajroen mietie maam gïelen jïh teeksten bïjre utnieh, faageles kriteriji mietie jïh bïevnesi mietie mejtie mubpijste åådtjeme.
Lohkehtæjja edtja sjïehteladtedh guktie learohkh åadtjoeh meatan årrodh tsevtsedh jïh lïeremelastose sjïehteladtedh jeereldihkie njaalmeldh, tjaaleldh jïh praktihkeles darjomi tjïrrh gusnie learohkh dovne oktegh jïh mubpiejgujmie ektine berkieh. Darjoeminie edtja sjïehteladtedh guktie learohkh maehtieh faageles haestemh loetedh dovne åehpies jïh ovnohkens tsiehkine, jïh ihke dah tjuerieh ovmessie gyhtjelassi bijjeli ussjedadtedh dan faageles barkoen bïjre. Lohkehtæjja jïh learohkh edtjieh soptsestalledh maahtoen jïh evtiedimmien bïjre mejtie learohkh saemiengïelesne voestesgïeline vuesiehtieh, jïh edtjieh nuepiem åadtjodh pryövedh juktie lïeredh. Dan maahtoem mietie maam learohkh vuesiehtieh, edtjieh nuepiem åadtjodh baakoeh bïejedh dïsse maam tuhtjieh haalvoeh, jïh jïjtsh evtiedimmien bijjelen faagesne ussjedadtedh. Lohkehtæjja edtja bïhkedidh guktie learohke maahta vielie lïeredh jïh sjïehteladtedh guktie learohkh maehtieh bïhkedimmiem nuhtjedh jïjtsh njaalmeldh maahtoem faagesne evtiedidh, jïjtsh teeksth bueriedidh jïh vissjelesvoetem evtiedidh guhkebe teeksth lohkedh. Learohke edtja aaj maehtedh raeride nuhtjedh sijjen faageles daajroeh guhkiebasse evtiedidh, jïh dam guhkiebasse barkoem jïh progresjovnem faagesne soejkesjidh.
Galhkuvevuarjasjimmie
Galhkuvevuarjasjimmie edtja dam tjåenghkies maahtoem vuesiehtidh maam learohke saemiengïelesne voestesgïeline åtna gosse lïerehtimmiem galhkoe 10. daltesen mænngan. Lohkehtæjja edtja soejkesjidh jïh sjïehteladtedh guktie learohkh åadtjoeh sijjen maahtoem vuesiehtidh jeereldihkie vuekiejgujmie mah goerkesem, ussjedadtemem jïh laejhtehks ussjedimmiem feerhmieh, joekehts tsiehkine. Lohkehtæjja edtja karakteerem bïejedh faagesne samien voestesgïeline njaalmeldh dan faageles, gïeleldh jïh kulturelle maahtoen mietie maam learohke lea vuesiehtamme gosse learohke lea faageles sisvegen bïjre soptsestamme njaalmeldh. Lohkehtæjja edtja karakteerem faagesne saemien voestesgïeline bïejedh dan faageles, gïeleldh jïh kulturelle maahtoen mietie maam learohke lea vuesiehtamme såemies guhkebe jïh åenebe teekstine ovmessie sjangerinie jïh ovmessie aajkojde.