Saemiengïelesne voestesgïeline (SFS01‑05)
Jarngebiehkieh
Saemiestidh
Learohkh edtjieh sijjen njaalmeldh tjiehpiesvoeth evtiedidh jïh positijve dååjresh åadtjodh viehkine soptsestidh jïh kreatijve årrodh jeereldihkie tsiehkine. Learohkh edtjieh maehtedh goltelidh, guarkedh jïh jeereldihkie gïelem nuhtjedh soptsestallemisnie, gaskesadtemisnie jïh ektiedahkojne. Dah edtjieh maehtedh sijjen njaalmeldh soptsestimmieh sjïehtedidh dåastoejasse, hammose, sisvegasse jïh aajkose.
Lohkememaahtoem evtiedidh
Learohkh edtjieh maehtedh lohkedh jïh joekehts såarhts teeksti bijjeli ussjedadtedh, jïh lohkemem nuhtjedh juktie lïeredh jïh lohkemeaavoem dååjredh. Learohkh edtjieh jeereldihkie jïh gellie såarhts teeksth lohkedh digitaalelaakan jïh paehpierisnie. Edtja teekstide learohki ektietïjjese ektiedidh, jïh saemien kultuvrese jïh soptsestimmievuekide åvtetïjjeste jïh daaletje tïjjeste. Viehkine tjiehpieslidteratuvrem jïh aamhteseteeksth lohkedh learohkh edtjieh estetihkeles dååjresh åadtjodh jïh nuepiem åadtjodh eadtjaldovvedh, jïh dah edtjieh onterdidh, lïeredh jïh daajroem åadtjodh mubpiej almetji åssjaldahki jïh jieledetsiehkiej bïjre. Learohkh edtjieh vuarjasjidh jïh laejhtehkslaakan ussjedadtedh teeksti relevaansen, ussjedammesvoeten jïh tsevtsemefaamoen bijjeli.
Tjaelememaahtoem evtiedidh
Learohkh edtjieh dååjredh mïelem vadta tjaaleldh tjiehpiesvoeth evtiedidh jïh teeksth sjugniedidh jïh tjaaleldh gaskesadtedh. Learohkh edtjieh maehtedh tjaaleldh buektemevuekieh veeljedh, aajkoen, teeman, sisvegen jïh dåastojen mietie. Dah edtjieh maehtedh jïjtsh jïh mubpiej teeksth vuarjasjidh, jïh maehtedh sijjen teeksth mubpiej bïevnesi mietie bueriedidh. Dah edtjieh maehtedh tjaeledh viehkine digitaale dïrregijstie, jïh funksjonelle gïetetjaelieminie. Learohkh edtjieh maahtoem evtiedidh maereles digitaale gïele- jïh gaskesadtemeteknologijem veeljedh jïh nuhtjedh juktie teeksth sjugniedidh, dovne oktegh jïh mubpiejgujmie ektine.
Gïele goh systeeme jïh nuepie
Learohkh edtjieh jearsoes jïh voerkes gïeleutniejinie sjïdtedh jeereldihkie jïh veele gïeline. Dah edtjieh maehtedh ektiedimmiem vuejnedh soptsesgïelen jïh normeradamme tjaelemegïelen gaskem. Learohkh edtjieh maahtoem evtiedidh jïh dååjrehtimmiem åadtjodh gïelen systeemem jïh struktuvrem nuhtjedh seammalaakan goh gïelen retorihkeles jïh estetihkeles bielieh. Learohkh edtjieh metagïelem jïh gïelen nuepieh evtiedidh juktie grammatihkeles jïh estetihkeles bielieh gïeleste guarkedh jïh buerkiestidh. Learohkh edtjieh saemien dïejvesh, baakoeh jïh baakoetjïerth guarkedh jïh nuhtjedh, aaj taalide, stoeredahkide jïh möölegeektievoetide, gosse ovmessie teemajgujmie jïh teekstigujmie barkeminie.
Gïelegellievoete Saepmesne
Learohkh edtjieh daajroem saemien gïelegellievoeten bïjre ovmessie dajvine evtiedidh. Dah edtjieh daajroem åadtjodh saemien gïeletsiehkien bïjre dovne histovrijes perspektijvesne jïh daaletje tïjjen perspektijvesne. Dah edtjieh abpesaemien perspektijveste jïh aalkoe-almetjeperspektijveste maahtoem gïelen, kultuvren jïh identiteeten bïjre evtiedidh, jïh voerkesvoetem ektiedimmiej bïjre dej gaskem evtiedidh.