Musihkka - sámi oahppoplána (MUS2-01)
Utgått
Fága váldooasit
Fága lea juhkkojuvvon váldoosiide maidda leat hábmejuvvon gelbbolašvuođamihttomearit. Váldooasit dievasmahttet nuppit nuppiid ja fertejit gehččojuvvot oktavuohtan. Go olaha mihttomeriid ovtta oasis, de dat seammás ovdánahttá gelbbolašvuođa eará osiin.
Musihkas leat gelbbolašvuođamihttomearit vuođđoskuvlla 2., 4., 7. ja 10. jahkeceahki maŋŋel.
Bajilgovva váldoosiin:
Jahkeceahkki | Váldooasit | ||
1.-10. | Musiseret | Komponeret | Guldalit |
Musiseret
Váldooasis musiseret lea fágalaš fokus musihkkamuosáhus. Váldooassái gullá geavatlaš bargu luđiiguin ja lávlagiiguin, iešguđetlágán čuojanasaiguin čuojahit ja dánsa iešguđetge musihkalaš šáŋraid ja ovdanbuktimiid siskkobealde buot jahkecehkiin. Dát mielddisbuktá ahte geavaha musihka vuođđoelemeanttaid (coahkkin, ritma, leahttu, šuokŋa, nuohtta, dynamihkka, harmoniija ja hápmi) hárjehallá musihkalaš muittu ja govahallandáiddu ja musihkalaš dádjadeami geavatlaččat. Hárjehallan, musihkalaš gulahallan, searválaga čuojaheapmi, ovttasdoaibman ja ovdanbuktin leat guovddážis dán váldooasis.
Komponeret
Váldooasis komponeret lea fágalaš fokus musihkkamuosáhus ja musihkalaš ráhkadeapmi, ja dat sisttisdoallá hutkkálaš barggu musihkain ja dánssain iešguđetlágán ovdanbuktinvugiiguin. Dása gullá suokkardit ja geahččaladdat musihka vuođđoelemeanttaiguin, geahččaladdat jienain, bidjat oktii musihkkamanuid jienaiguin ja lihkastagaiguin, ráhkadit iežas musihkalaš ovdanbuktimiid. Dás galgá atnit musihka vuođđoelemeanttaid iešguđetládje, hárjehallat musihkalaš muittu ja govahallandáiddu ja hárjehallat musihkalaš gulahallama ja ovdanbuktima. Iešguđetlágán musihkkačuojanasat ja digitála reaiddut adnojit sihke musihka ráhkadeapmái ja jienaid ja musihka báddemii ja heiveheapmái iežas komposišuvnnaide. Komponeremii gullá maid musihkkadádjadeapmi ja reflekteren musihka ja musihkkavásáhusaid birra.
Guldalit
Váldooasis guldalit lea fágalaš fokus musihkkamuosáhus ja reflekteren. Máhttit guldalit lea vuođđogáibádus sihke vai sáhttá musihka muosáhit ja ieš ovdanbuktit musihka sihke okto ja earáiguin ovttas. Servodagas gos lea mearihemiid jietna ja musihkka gáibiduvvo musihkalaš árvvošteapmi ja árvvoštallandáidu guldaleaddjis. Váldooassái gullá ovdánahttit dovdama musihka vuođđoelemeanttaid ja dáid iešguđetlágán geavaheami ektui ja diehtit iešguđetlágán musihkkahámiid birra ja oahpásnuvvat daidda. Dát sisttisdoallá bargat sámi ja eará musihkain (mánáidlávllakultuvrrain, álbmotmusihkain, dáiddamusihkain, improviserejuvvon ja ritmmalaš musihkain iešguđet kultuvrrain).
Musihkalaš girjáivuohta ja šáŋravalljodat mii vuhtiiváldá iešguđetlágán musihkalaš šáŋraid váldolinnjáid leat nappo fágalaš guovddáš dán váldooasis juohke jahkeceahkis. Musihkkadádjadeapmi gullá maid dán váldooasi máhttovuđđui ja dasa gullet sihke musihkkateoriija oasit ja musihkkasosiologalaš fáttát musihka geavaheami ja doaimma birra iešguđet servodagain ovdal ja dál. Ná sáhttá váldooassi guldaleapmi leat veahkkin addit musiseremii ja komponerenbargui čikŋodaga ja perspektiivva, ja váldooasit musihkkafágas dievasmahttet guđet guimmiideaset dynámalaš ollislašvuođas, gos mihttomeriid olaheapmi ovtta oasis seammás ovddida gelbbolašvuođa nuppi oasis.
2 av 10