Sámegiella vuosttašgiellan oahppoplána (SFS1-04)
Utgått
Ulbmil
Sámit leat okta álbmot mii orru Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas, ja sámegielat čatnet sámiid oktii riikkarájiid rastá. Sámegielat leat almmolaš unnitlogugielat Norggas, Ruoŧas ja Suomas. Leat máŋga sámegiela ja iešguđetlágan suopmanat, ja sámi gielladilli ja sámegiela eavttut leat iešguđetládje iešguđet guovlluin Sámis. Sámegiella lea nanu kulturguoddi, ja oktasaš árvvut, vásáhusat ja máhttu fievrreduvvojit boahtte buolvvaide giellageavaheami bokte. Ulbmil lea ahte sámegiella galgá bisuhuvvot, nannejuvvot ja ain ovdánahttot dievaslaš gulahallangaskaoapmin beroškeahttá riikkarájiin.
Oahpahus sámegielas galgá leat mielde lahttudit mánáid ja nuoraid sámi kultuvrii ja servodateallimii, ja kulturipmárdus, gulahallan, oahppahábmen ja identitehtaovdánahttin leat guovddážis oahpaheamis. Oahpahus mii ovddida positiivvalaš guottuid sámegielaide ja mii vuhtiiváldá dan máŋggalágan giella- ja kulturvalljivuođa maid sámi oahppit vásihit, addá ohppiide máŋggagielalaš ja máŋggakultuvrralaš gelbbolašvuođa. Kultuvrralaš gelbbolašvuohta lea maid diehtit ja árvvus atnit kultuvrralaš ovttaláganvuođaid ja erohusaid sámi servodagain. Sámegielfága galgá leat mielde movttiidahttit sámegiela ovdánahttima ja geavaheami iešguđetlágan oktavuođain ja iešguđetlágan arenain. Buorre gelbbolašvuohta sámegielas addá válljenvejolašvuođaid go guoská ohppui, bargui ja eallinagi oahppamii.
Fága sámegiella vuosttašgiellan galgá ovdánahttit ohppiid giellagelbbolašvuođa iežas návccaid ja eavttuid mielde. Njálmmálaš gálggat ja lohkan- ja čállingelbbolašvuohta leat iešalddis mihttomearrin seammás go leat dárbbašlaš vuođđun oahppamii buot eará fágain buot cehkiin. Fága galgá movttiidahttit lohkan- ja čállinmiela, ja leat mielde ovddideame buriid lohkanstrategiijaid.
Sámegielfágas oahpásmuvvet oahppit máŋggalágan teavsttaide. Fága lea huksejuvvon viiddis teakstaipmárdusdoahpaga ala, mii fátmmasta sihke njálmmálaš, čálalaš ja ovttastuvvon teavsttaid, main čála, jietna ja govat doaibmet ovttas. Oahppit galget oahppat oaidnit ja ipmirdit teakstagirjáivuođa ja fága galgá addit vejolašvuođa muosáhusaide ja reflekšuvdnii. Oahpahusa olis galget sii lohkat áššeprosa ja čáppagirjjálašvuođa, oahppat ja hárjánit kritihkalaččat jurddašit ja oažžut ipmárdusa teakstahistorjjás. Njálmmálaš ja čálalaš gulahallama bokte máhttet sii iežaset jurdagiid ovdanbuktit sániiguin ja almmuhit iežaset oaiviliid ja árvvoštallamiid. Sii galget ieža buvttadit iešguđetlágan teavsttaid sihke manuálalaččat ja digitálalaččat ja heivehit giela ja hámi iešguđetlágan ulbmiliidda, vuostáiváldiide ja mediaide. Dađi mielde galget sii maiddái máhttit čiekŋut iežaset válljen fáttáide ja čehpet máhttit ovdanbuktit fágalaš sisdoalu earáide.
Oahpahus sámegielfágas ovttas oahpahusain dárogielas addá ohppiide sin guovttegielat gelbbolašvuođa. Sámegiel- ja dárogielfágain leat ollu oktasaš bealit, ja ohppiide geain lea guovttegielat oahpahus lea danne lunddolaš ahte lea lagas ovttasbarggu dien guovtti fága gaskka.
Sámegiela aktiiva geavaheami bokte ovdánahttet oahppit giellahálddašeami ja nannejit iežaset gielalaš oadjebasvuođa ja identitehta. Go oahpásmuvvet sámi girjjálašvuhtii ja iešguđet sámegielaide ja suopmaniidda de sáhttet oahppit ovdánahttit iežaset ipmárdusa sámi servodaga gielalaš ja kultuvrralaš girjáivuhtii. Fága sáhttá maiddái čujuhit movt sámi árvvut sáhttet heivehuvvot ja ovdánahttojuvvot ođđa dilálašvuođaide ja dađistaga rievdi áigái dan bokte ahte áimmahuššat guovddáš árvvuid sámi kultuvrras. Máhttu eará álgoálbmogiid ja kultuvrraid birra sáhttá leat mielde buorideame sin árvvus atnima ja lasiheame áddejumi sin dilálašvuođaid hárrái, muhto sáhttá maiddái nannet iežas kultuvrra ipmirdeami
1 av 14