Sámegiella nubbingiellan oahppoplána (SAS1-04)
Utgått
Fága váldooasit
Fága lea juhkkojuvvon váldoosiide maidda leat hábmejuvvon gelbbolašvuođamihttomearit. Váldooasit dievasmahttet nuppit nuppiid ja fertejit gehččojuvvot oktavuohtan.
Fága lea oktasaš fága buot oahppoprográmmain joatkkaoahpahusas. Oahpahusa galgá danin heivehit sierra oahppoprográmmaide vai dat livččii ohppiide nu relevánta go vejolaš.
Plána lea juhkkojuvvon 9 dássái, ja buot dásiide leat ráhkaduvvon gelbbolašvuođamihttomearit.
Bajilgovva váldoosiin:
Dássi | Váldooasit | |||
1.- 9. | Čálalaš gulahallan | Njálmmálaš gulahallan | Giella, kultuvra ja girjjálašvuohta |
Njálmmálaš gulahallan
Njálmmálaš gulahallama váldooassi lea máhttit guldalit, ipmirdit ja ságastallat iešguđetlágan oktavuođain. Njálmmálaš gulahallan lea ođđa gielaid oahppama vuođđu.
Guldaleapmi lea aktiiva doaibma mas oahppi galgá oahppat ja ipmirdit dan bokte ahte dulko, ovttasta ja árvvoštallá earáid dajaldagaid. Sihke njálmmálaš ovdanbuktima bokte masa lea ráhkkanan, ja spontána njálmmálaš ovttasdoaibmamis galgá oahppi ovdánahttit návccaid gulahallat earáiguin sámegillii.
Giellaoahppamis lea deaŧalaš deattuhit ođđa sániid ja doahpagiid oahppama ja oažžut geavatlaš vásáhusaid iešguđetlágan giellaoktavuođain. Giela oahppá doaimmaid, stoahkama, muosáhusaid, jurddašeami, gaskkusteami ja ovttasdoaimma bokte. Ollu ohppiin geain lea sámegiella fágan, leat unnán giellabirrasat gos sáhtáše gulahallat sámegillii, ja dalle lea erenoamáš deaŧalaš láhččit giellahárjehallanarenaid ja maid digitála gulahallanreaidduid bokte hárjehallat ja vásihit njálmmálaš gulahallama. Lea deaŧalaš oahpahusas addit oahppái dovddu ahte son hálddaša ja nu movttiidahttit su viidáseappot ovdánahttit iežas giellamáhtu.
Čálalaš gulahallan
Čálalaš gulahallama váldooassi lea máhttit lohkat ja čállit sámegiela. Vaikko álgo lohkan- ja čállinoahpahusa váldoovddasvástádus lea vuosttašgielas, de galgá maiddái oahpahus sámegielas nubbingiellan leat mielde ovdánahttit ohppiid lohkan- ja čállingelbbolašvuođa njuovžilis progrešuvdnan miehtá olles oahpahusmannolaga. Lohkan ja čállin lea deaŧalaš giela oahppamis ja lea mielde lasiheame oahppi sátneriggodaga ja buorideame hupmagiela.
Lohkanoahpahus galgá ovddidit oahppi miela ja návccaid lohkamis ja čállimis, ja oahpahusas galgá oahppi lohkat iešguđetlágan teavsttaid, sihke oahppama ja muosáheami várás. Lohkkojuvvon teavsttat galget váikkuhit dasa ahte oahppi šaddá diđolaš dan hárrái movt son ovdána lohkamis ja čállimis.
Čállin mearkkaša ahte sáhttá ovdanbuktit, gieđahallat ja gaskkustit jurdagiid ja oaiviliid iešguđetlágan teavsttaid ja šáŋŋeriid bokte. Ovttastuvvon teavsttat leat oassi teavsttain maid oahppit galget lohkat ja hábmet. Buorre čálalaš gulahallan eaktuda buori sátneriggodaga, máhtu ja gálggaid grammatihkas ja riektačállimis ja návccaid buvttadit ulbmillaš teavsttaid mat heivejit lohkkiide.
Giella, kultuvra ja girjjálašvuohta
Váldooassi giella, kultuvra ja girjjálašvuohta sisttisdoallá dan ahte oažžut oahpu sámegiela, giellageavaheami ja giellavuogádaga birra ja atnit dan máhtu iežas giellaoahppamis. Lea deaŧalaš bargat systemáhtalaččat oahppat doahpagiid ja grammatihkain nu ahte álggos oahppá sátnehámiid ja erohusaid mearkkašumiin ja dađistaga geavahit metagiela giellahuksema čilgemis. Oahppi galgá šaddat dihtomielalaš iežas giellaoahppama ja guovttegielalašvuođa hárrái. Galgá maid oahpásmuvvat suopmaniidda, eará sámegielaide ja sámi giellahistorjái.
Váldooassi lea maid dan birra ahte oahppi galgá oahppat giela geavaheami sámi kultuvrra, eallinvuogi ja árbevirolaš máhtu hárrái. Lea deaŧalaš ahte oahppi beassá vásihit sámi teakstakultuvrra ja iešguđetlágan doaimmaid bokte oažžut geavatlaš vásáhusaid das mo geavahit sámegiela iešguđetlágan dilálašvuođain ja iešguđetlágan mediain .
Oahppi galgá oažžut vejolašvuođa oahpásmuvvat sámi muitalanárbevirrui ja sámi girjjálašvuhtii ja čállimii. Lea deaŧalaš válljet teavsttaid maid bokte oahppit besset oahpásmuvvat sámi kultuvrii seammás go ohppet giela.
2 av 18