Sámegiella vuosttašgiellan oahppoplána (SFS1-04)

Vuođđogálggat leat integrerejuvvon gelbbolašvuođamihttomeriide gos dat leat mielde ovdánahttime fágagelbbolašvuođa ja leat maid oassin das. Sámegielas vuosttašgiellan ipmirduvvojit vuođđogálggat ná:

Njálmmálaš gálggat sámegielas vuosttašgiellan lea máhttit guldalit, hupmat ja ságastallat ja máhttit heivehit giela ulbmilii ja vuostáiváldái. Dát leat eaktun sáhttit earáiguin gulahallat sihke servvoštallamis, bargoeallimis ja almmolaš eallimis.

Njálmmálaš gálggat sámegielas ovdánit dan bokte go aktiivvalaččat guldala ja váldá sáni sihke spontánalaččat ja go lea ráhkkanan dasa, ja dat ovdánit systemáhtalaš barggu bokte njálmmálaš šáŋŋeriiguin ja strategiijaiguin dađistaga váddáset guldalan- ja hupmandilálašvuođain. Dasa gullá maiddái aktiivvalaččat guldalit, ipmirdit ja ságaškuššat dađistaga váddáset ja viidát fáttáid ja áššiid.

Njálmmálaš gálggat sisttisdollet maiddái dáiddu ipmirdit oktavuođa beaivválaš giela, šargoŋŋa ja normerejuvvon giela gaskka. Guovttegielatvuođa dáfus mearkkaša dat diđolašvuođa giela erenoamášvuođaid hárrái ja ipmirdit deaŧalašvuođa das ahte atná dakkár giela man sámegielagat seamma giellaguovllus maid sáhttet ipmirdit. Seammás ferte maiddái oaidnit kreatiiva kodamolsuma vejolašvuođaid ráhkadit earenoamáš effeavtta, gos sánit ja doahpagat lonohallojit gielaid gaskka, erohussan giellaseaguheamis.

Máhttit čállit sámegielfágas lea máhttit albmanahttit ulbmillaš vugiin. Čállin lea maid vuohki ovdánahttit ja hábmet fuomášumiid ja jurdagiid, ja maiddái oahppanvuohki. Dat mearkkaša hábmet teavsttaid mat kommuniserejit, ja main lea buorre struktuvra ja ovttastus.

Čállit teavsttaid máŋgga šáŋŋeris sihke šerbmii ja báhpirii lea suorgi mas sámegielas ja dárogielas ovttas lea earenoamáš ovddasvástádus. Dat mearkkaša máhttit plánet, hábmet ja gieđahallat teavsttaid main lea iešguđetlágan kompleksitehta ja giella mii lea heivehuvvon ulbmilii ja vuostáiváldái. Sámegiela čállima gálggaid ovdánahttin mearkkaša ahte systemáhtalaččat bargá formála čállingálggaiguin, teakstamáhtuin ja iešguđetlágan čállinstrategiijaiguin. Dat mearkkaša maiddái máhttit albmanahttit dađistaga stuorit gielalaš sihkarvuođain.

Máhttit lohkat sámegielafágas lea máhttit oaivila oažžut iešguđetlágan šáŋŋeriid teavsttain ovdalaš áiggis ja dálá áiggis. Dat mearkkaša ahte iežas čiekŋuda teavsttaide, ja oahpásmuvvá eará olbmuid jurdagiidda, muosáhusaide ja hutkkálašvuhtii. Dat mearkkaša maiddái ahte máhttá gávdnat dieđuid ja ipmirdit jurddašeami ja ovdanbuktimiid iešguđetlágan teavsttain šearpmas ja báhpiris ja máhttit kritihkalaččat ja iešheanalaččat árvvoštallat lohkkojuvvon teavsttaid. Ovdáneapmi manná vuosttaš lohkanoahpahusas ja álkis teavsttaid ipmirdeamis dasa ahte máhttit ipmirdit, dulkot, guorahallat ja árvvoštallat dađistaga váddáset teavsttaid iešguđet šáŋŋeriin.

Lohkangálggaid ovdánahttimii sámegielfágas mielddisbuktá bargat systemáhtalaččat lohkanstrategiijaiguin mat leat heivehuvvon lohkama ulbmilii ja iešguđetlágan teavsttaide fágas.

Máhttit rehkenastit sámegielafágas lea dulkot ja ipmirdit dieđuid teavsttain main leat logut, sturrodagat dahje geometralaš govvosat. Dat sisttisdoallá ahte máhttá árvvoštallat, guorahallat ja gulahallat ovttastuvvon teavsttaid hárrái nugo gráfalaš ovdanbuktimiid, tabeallaid ja statistihkaid. Rehkenastingálggaid ovdáneamis fágas eaktuda ahte bargojuvvo systemáhtalaččat oahppat matemáhtalaš doahpagiid dan bokte ahte sámegillii geavahit lohkodajaldagaid, mihtidan- ja rehkenastinvugiid ja mearkkaša ahte ásahuvvo ollislaš oaivil dađistaga eambbo gáibideaddji teavsttain main iešguđetlágan ovdanbuktinvuogit fertejit gehččojuvvot ovttas.

Digitála gálggat sámegielfágas lea máhttit geavahit digitála reaidduid, mediaid ja resurssaid nannet giellaoahppama, háhkat ja gieđahallat dieđuid, hábmet ja redigeret iešguđetlágan teavsttaid ja gulahallat earáiguin. Dán oktavuođas lea deaŧalaš máhttit kritihkalaččat árvvoštallat ja diđolaččat geavahit gálduid. Digitála reaiddut addet ođđa vejolašvuođaid giela oahppat ja geavahit, ovdánahttit ja juogadit sámi árbevirolaš máhtuid ja vásáhusaid. Digitála reaidduid geavaheapmi sáhttá doarjut ja ovdánahttit ohppiid gulahallangálggaid ja ovdanbuktimiid.

Digitála gálggaid ovdánahttin lea oassi sámegielafága lohkan- ja čállinoahpaheamis ja mielddisbuktá gávdnat, geavahit ja dađi mielde árvvoštallat digitála gálduid geavaheami čálalaš ja njálmmálaš teavsttain ja oahppá čujuhit digitála gálduide. Viidáseappot galget oahppit oahppat teavsttaid dahkkivuoigatvuođa ja persovdnasuodjalusa birra, ja atnit kritihkalaš ja iešheanalaš guottuid iešguđetlágan digitála gálduide.