Englaantengïele (ENG01‑04)
Maahtoeulmieh jïh vuarjasjimmie
Maahtoeulmieh 10. daltesen mænngan
Lïerehtimmien ulmie lea learohke edtja maehtedh
- jeereldihkie strategijh gïelelïeremisnie, teekstesjugniedimmesne jïh gaskesadtemisnie nuhtjedh
- ovmessie digitaale vierhtieh jïh jeatjah viehkievierhtieh gïelelïeremisnie, teekstesjugniedimmesne jïh ektiedahkosne nuhtjedh
- vihkeles möönsterh nuhtjedh guktie edtja baakojde jiehtedh gaskesadtemisnie
- goltelidh jïh baakoeh jïh lahtesh joekehts såarhts englaantengïeleste guarkedh
- galkije jïh iktemierien soptsestidh jeereldihkie baakoeveahkine jïh idiomatiske lahtesigujmie sjïehtedamme aajkose, dåastoejasse jïh tseahkan
- gyhtjelassh gihtjedh jïh lahtestimmieh soptsestalleminie bæjjese fulkedh ovmessie teemaj bïjre sjïehtedamme aajkose, dåastoejidie jïh tsiehkide
- såemies gïeleldh hedtieh goerehtidh jïh dej bïjre soptsestidh englaantengïelen jïh jeatjah gïeli gaskem mejtie learohke damta, jïh dam jïjtse gïelelïeremisnie nuhtjedh
- daajroem nuhtjedh baakoeklaassi jïh raajestruktuvren bïjre gosse jïjtse njaalmeldh jïh tjaaleldh teekstigujmie barka
- njoelkedassh reaktatjaeliemasse jïh raajesestruktuvrese fulkedh
- njoelkedassh reaktatjaeliemasse jïh raajesestruktuvrese fulkedh
- lohkedh, toelhkestidh jïh ussjedadtedh englaantengïeleldh tjiehpieslidteratuvren bijjelen, aaj noerelidteratuvre
- aamhteseprovsateeksth lohkedh jïh vuarjasjidh man ussjedammes gaaltijh leah
- gaaltijh nuhtjedh laejhtehkslaakan jïh ussjedammeslaakan
- byjjes jïh ovbyjjes teeksth tjaeledh, aaj laavkeme, struktuvrine jïh iktemierien mah buerkiestieh, soptsestieh jïh ussjededtieh, sjïehtedamme aajkose, dåastoejasse jïh tseahkan
- jïjtse teeksth bueriedidh bïevnesi bååstede mubpijste jïh daajroen mietie gïeli bïjre
- buerkiestidh jïh ussjedadtedh råållan bijjelen maam englaantengïele Nöörjesne jïh veartenisnie åtna
- goerehtidh jïh ussjedadtedh aalkoeåålmegi tsiehkien bijjelen englaantengïeleldh veartenisnie jïh Nöörjesne
- jieledevuekieh, ussjedimmievuekieh, gaskesadtememöönsterh jïh gellievoetem englaantengïeleldh veartenisnie goerehtidh jïh buerkiestidh
- goerehtidh jïh guhkiebasse sisvegen bïjre soptsestidh englaantengïeleldh kulturelle buektemehammojne ovmessie medijijstie jïjtsh ïedtji bïjre
Jaabnan vuarjasjimmie
Jaabnan vuarjasjimmie edtja viehkiehtidh lïeremem eevtjedh jïh maahtoem faagesne evtiedidh. Learohkh maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh englaantengïelesne 8., 9. jïh 10. daltesisnie gosse struktuvrine jïh ektiedimmine gaskesedtieh njaalmeldh jïh tjaaleldh, sjïehtedamme ovmessie tsiehkide jïh dåastoejidie. Dah aaj maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh gosse ovmessie såarhts teeksth sjugniedieh gusnie bïevnesh gaaltijijstie leah meatan vaalteme ussjedammeslaakan.
Lohkehtæjja edtja sjïehteladtedh learohkh leah meatan jïh lïeremelastose skreejrehtidh viehkine åtnose vaeltedh jeereldihkie strategijh jïh lïeremevierhtieh juktie learohki lohkememaahtoeh jïh njaalmeldh jïh tjaaleldh tjiehpiesvoeth evtiedidh Learohkh edtjieh åadtjodh dååjredh oktegh jallh mubpiejgujmie ektine pryövedh lea akte bielie gïelelïeremisnie. Lohkehtæjja jïh learohkh edtjieh soptsestalledh learohki evtiedimmien bïjre englaantengïelesne. Dan maahtoem mietie maam learohkh vuesiehtieh, edtjieh nuepiem åadtjodh baakoeh bïejedh dïsse maam dååjroeh sijjieh buektiehtieh, jïh jïjtsh faageles evtiedimmien bijjeli ussjedadtedh. Lohkehtæjja edtja bïhkedidh dan guhkiebasse lïeremen bïjre jïh lïerehtimmiem sjïehteladtedh guktie learohkh maehtieh bïhkedassem nuhtjedh sov njaalmeldh jïh tjaaleldh tjiehpiesvoeth faagesne guhkiebasse evtiedidh.
Galhkuvevuarjasjimmie
Galhkuvevuarjasjimmie edtja dam tjåenghkies maahtoem vuesiehtidh maam learohke englaantengïelesne åtna gosse lïerehtimmiem galhkoe 10. daltesen mænngan. Lohkehtæjja edtja soejkesjidh jïh sjïehteladtedh guktie learohkh åadtjoeh sijjen maahtoem vuesiehtidh joekehtslaakan, mesnie goerkese, ussjedadteme jïh laejhtehks ussjedimmie, ovmessie ektiedimmine. Lohkehtæjja edtja aktem galhkuvekarakteerem englaantengïelesne bïejedh learohken tjåenghkies maahtoen mietie faagesne.