Vitnedimmie (KRO01‑05)
Faagen relevaanse jïh vihkeles aarvoeh
Vitnedimmie lea vihkeles faage juktie svihtjeme-aavoem mij abpe jieledem ryöhkoe jïh fysiske eadtjohke jieledevuakan jïjtsh nuepiej mietie. Faage edtja viehkiehtidh guktie learohkh lierieh, daajide nuhtjieh, dååjroeh ih sjugniedieh kråahpine. Svihtjemedarjomi jïh eatnemefealadimmien tjïrrh jeatjajgujmie vitnedimmie laavenjostoem, goerkesem jïh ååktemem sinsætnan eevtjie. Faage edtja viehkiehtidh guktie learohkh maahtoem evtiedieh saavremen, jieledevuekien jïh healsoen bïjre jïh dååjrehtieh maam jïjtsh darjoeh lea vihkele juktie ulmide jaksedh. Maam learohkh jïjtsh darjoeh lea dan åvteste akte bielie maahtoste vitnedimmesne. Faage edtja learoehkidie skreejrehtidh fysiske eadtjohke årrodh jïh jieledevuekiem utnedh mij healsoem eevtjie mænngan skuvlem galhkeme jïh båetijen aejkien barkoejieliedisnie.
Gaajhkh faagh edtjieh viehkiehtidh lïerehtimmien aarvoevåaromem realiseeredh. Vitnedimmie edtja viehkiehtidh learoehkidie nuepiem vedtedh praktiseeredh jïh ussjedadtedh ektiespïelen, meatanårromen, mïrrestallemen jïh seammavyörtegsvoeten bijjeli. Vitnedimmiefaagesne learohkh edtjieh haestemh jïh laavenjassh loetedh aktene gellielaaketje lïeremeektievoetesne. Faage edtja aaj dej heartoeh haestedh jïjtsh raasth guhkiedidh. Stååkedimmie, ålkone årrodh, daanhtsoe, voejeme, gaarsjelimmiedarjomh jïh jeatjah svihtjemedarjomh leah akte bielie dehtie ektie hammoedimmeste jïh identiteetesjugniedimmeste seabradahkesne. Vitnedimmie aerpievuekien svihtjemedarjomh seabradahkesne gorrede, men aaj skreejrehte eksperimenteeredh jïh kreatijve årrodh jeatjah svihtjemehammoej bïjre. Vitnedimmie laejhtehks ussjedimmiem eevtjie kråahpe-idealen bïjre mij maahta jïjtjedomtesem, healsoem, saavremem jïh jieledevuekiem baajnehtidh. Darjomh ålkone jïh eatnamisnie mïnnedh våaromem vadta eatneme-aavose, ååktemasse eatnamasse jïh byjresevoerkesvoete.