Luonddufága sámegillii (NAT02‑04)
Gealbomihttomearit ja árvvoštallan

Oktavuođaid ovdamearkkat

Čilgehus

Gealbomihttomearit 10. ceahki maŋŋá

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit

  • jearahit ja ráhkadit hypotesaid luonddufágalaš fenomenaid birra, identifiseret sorjavaš ja sorjjasmeahttun variábeliid ja čohkket dieđuid gávdnan dihtii vástádusaid
  • analyseret ja geavahit čohkkejuvvon dieđuid ráhkadit čilgehusaid, ságaškuššat čilgehusaid áigeguovdilis teoriija vuođul ja árvvoštallat iežas ja earáid suokkardemiid kvalitehta
  • geavahit ja ráhkadit modeallaid einnostit dahje válddahit luonddufágalaš proseassaid ja vuogádagaid ja čilget modeallaid ovdamuniid ja ráddjehusaid
  • searvat riskaárvvoštallamiidda mat leat čadnon seasuide ja čuovvut sihkkarvuođadoaibmabijuid
  • addit ovdamearkkaid áigeguovdilis dutkamii ja ságaškuššat mo ođđa máhttu šaddá ovttasbarggu ja kritihkalaš lahkoneami bokte dálá máhttui
  • suokkardit, áddet ja ráhkadit teknologalaš vuogádagaid main leat sáddejeaddji ja vuostáiváldi
  • geavahit programmerema suokkardit luonddufágalaš fenomenaid
  • suokkardit kemiijalaš reakšuvnnaid, čilget mássaseailluheami ja čilget muhtun boaldinreakšuvnnaid mearkkašumiid
  • geavahit atomamodeallaid ja periodalaš systema čilget vuođđoávdnasiid ja kemiijalaš oktavuođaid iešvuođaid
  • válddahit šaddoviessobeavttu ja čilget beliid mat sáhttet dagahit globála dálkkádatrievdadusaid
  • čilget energiijaseailluheami ja energiijakvalitehta ja suokkardit iešguđetlágan vugiid earáhuhttit, fievrridit ja vurket energiija
  • ságaškuššat mo energiijabuvttadeapmi ja energiijageavaheapmi sáhttá váikkuhit birrasii báikkálaččat ja globálalaččat
  • válddahit mo dutkit leat gávnnahan evolušuvdnateoriija ja geavahit dan čilget biologalaš šláddjiivuođa ovdáneami
  • buohtastahttit iešguđet organismmaid seallaid ja válddahit bajásráhkadusa ja funkšuvnna oktavuođaid
  • suokkardit abiohtalaš ja biohtalaš fáktoriid oktavuođaid ekovuogádagas ja digaštallat mo energiija ja materiija earáhuhttojuvvojit birasjohtimis
  • addit ovdamearkkaid áigeguovdilis dilemmaide mat leat čadnon luondduriggodagaid ávkkástallamii ja biologalaš šláddjiivuođa massimii, ja ságaškuššat daid
  • praktihkalaš searvama bokte čájehit mo birget luonddus, ja buohtastahttit birgejumi iešguđet sámi guovlluin
  • čilget mo fotosyntesa ja seallavuoigŋan addet energiija buot dasa mii eallá karbonabirrajohtima bokte
  • geavahit baldotektonihkkateoriija čilget eatnama ovdáneami áiggi badjel ja addit ovdamearkkaid áicamiidda mat dorjot teoriija
  • ságaškuššat áššiid mat gusket seksuálalaš ja reproduktiiva dearvvašvuhtii
  • buohtastahttit nearvavuogádaga ja hormonavuogádaga ja válddahit mo gárrenmirkkot, dálkasat, birasmirkkot ja dopen váikkuhit signálavuogádagaide
  • válddahit rupmaša immuvdnavuogádaga ja mo boahkuheapmi doaibmá, ja čilget maid boahkuheamit mearkkašit álbmotdearvvašvuhtii

Dađistaga árvvoštallan

Dađistaga árvvoštallan galgá leat mielde ovddideamen oahppama ja gelbbolašvuođa fágas. Oahppit čájehit ja ovdánahttet gelbbolašvuođa 8., 9. ja 10 ceahkis go geavahit fágagiela, teoriijaid ja modeallaid válddahit, čilget ja ságaškuššat luonddufágalaš fenomenaid. Sii čájehit ja ovdánahttet maiddái gelbbolašvuođa go suokkardit, ákkastallet, analyserejit ja reflekterejit luonddufágalaš fáttáid ja daid oktavuođaid, ja árvvoštallet iežaset gávdnosiid ja bohtosiid. Dasto sii čájehit ja ovdánahttet gelbbolašvuođa go geavahit fága praksisaid, ja go reflekterejit mo luonddudieđalaš máhttu ovdánahttojuvvo. Oahppit čájehit maiddái gelbbolašvuođa go geavahit programmerema ja suokkardit teknologiija.

Oahpaheaddji galgá diktit ohppiid váikkuhit oahpahussii ja arvvosmahttit oahppanhálu go láhčá oahpahusa máŋggabealat, praktihkalaš ja suokkardeaddji bargovugiide. Oahpaheaddji ja oahppit galget gulahallat ohppiid ovdáneami birra luonddufágas. Oahppit galget beassat suokkardit ja geahččaladdat. Ohppiid čájehuvvon gelbbolašvuođa vuođul galget oahppit beassat muitalit maid sii orrot máhttimin ja reflekteret iežaset fágalaš ovdáneami birra. Oahpaheaddji galgá oaivadit viidásit oahppama birra ja heivehit oahpahusa nu ahte oahppit besset geavahit rávvagiid ovddidit iežaset gelbbolašvuođa luonddufágas.

Oppalaš árvvoštallan

Oppalašárvosátni galgá čájehit oahppi ollislaš gelbbolašvuođa luonddufágas, go oahpahus loahpahuvvo maŋŋá 10. ceahki. Oahpaheaddji galgá plánet ja láhčit dili nu ahte oahppit besset čájehit iežaset gelbbolašvuođa iešguđet láhkai mat fátmmastit áddejumi, reflekšuvnna ja kritihkalaš jurddašeami iešguđet oktavuođain. Oahpaheaddji galgá bidjat árvosáni luonddufágas oahppi čájehuvvon gelbbolašvuođa vuođul go oahppi čájeha máhtu ja áddejumi fága sisdollui ja oktavuođaide. Árvosáni vuođđun galgá maiddái leat gelbbolašvuohta maid oahppi lea čájehan go oahppi bargá praktihkalaččat ja suokkardeaddji láhkai fágain.