Åssjeleparagraafe almetjeaarvoen ov-mïedtelimmien nïlle tseegkeme jïh gaajhkh almetjh seamma aarvoem utnieh, seamma maam mijjiem joekedehtedh. Gosse lohkehtæjjah hoksem utnieh jïh daam learoehkidie vuesiehtieh jïh fïere guhtem vuejnieh, almetjeaarvoem jååhkesje goh våaromen aarvoe skuvlesne jïh siebriedahkesne.
Almetjereaktaj våarome almetjeaarvosne jïh dïhte vihkeles bielie reaktastaaten betneste. Dah universelle aarvojne tseegkeme mah gaajhkesidie faamosne seamma saaht gïeh dah leah, gubpede båetieh, jïh gusnie årroeh. Maanakonvensjovne bielie almetjereaktajste jïh maanide jïh noeride sjïere vaarjelimmiem vadta. Lïerehtimmie tjuara aktine almetjereaktajne årrodh, seamma aejkien goh learohkh edtjieh maahtoem almetjereaktaj bïjre lïeredh.
Seammavyörtegs jïh mïrrestalleme leah aarvoeh mej åvteste histovrijen tjïrrh leah gæmhpome, jïh mah annje tjuerieh gorredidh jïh nænnoestehtedh. Skuvle edtja maahtoem jïh vuajnoeh buektedh mah daejtie aarvojde gorredidh. Gaajhkh learohkh edtja seammavyörtegs gïetedidh, jïh ij naan learohke edtjh sïerredimmiem domtedh. Learoehkidie edtjieh seammavyörtegs nuepieh vadta guktie dah maehtieh jïjtjeraarehke veeljedh. Skuvle edtja learohki gellievoetem krööhkestidh jïh sjïehteladtedh guktie gaajhkh åadtjoeh dååjrehtidh ektievoetem skuvlesne jïh siebriedahkesne. Mijjieh gaajhkh maehtebe dååjrehtidh mijjieh sjïerelaakan domtedh. Dan gaavhtan daarpesjibie joekehtsidie jååhkesjidh jïh viertiestidh.
Almetjh leah prååsehke jïh båajhtode darjoeh. Soelkedidh, nubpiegieriesvoete jïh solidariteete daarpesjieh jis almetjh edtjieh byjjenidh jïh evtiedidh. Fïere guhten persovneles jaahkoe jïh saetniesvoete edtja jååhkesjidh guktie gaajhkh maehtieh ussjedidh, jaehkedh jïh frijje håalodh. Learohkh edtjieh jïjtje meatan årrodh almetjeaarvoem gorredidh jïh ussjedidh guktie dah maehtieh heerredh daam ij mïedtelh.