Daajroe mijjen histovrijen jïh kultuvren bïjre lea vihkeles gosse learohkh dej identiteetem evtiedieh jïh ektievoetem siebriedahkesne skaepede. Learohkh edtjieh lïeredh dah aarvoeh jïh aerpievuekieh damtedh mah viehkiehtieh almetjh laantesne tjåanghkenieh. Kristeles jïh humanistihken aarvoe jïh aerpievuekie vihkeles bielie laanten tjåenghkies kultuvreaerpeste jïh vihkeles gosse mijjen demokratijem evtiedamme. Saemien kultuvreaerpie lea bielie kultuvreaerpeste Nöörjesne. Mijjen ektie kultuvreaerpie lea histovrijen tjïrrh evtiedamme jïh daaletjen jïh båetije boelvh edtjieh daam gorredidh.
Ektie referaansemierieh vihkeles fïere guhten ektievoetese siebriedahkesne. Daate ektievoetem skaepede jïh fïere guhten identiteete stuerebe ektievoetese jïh histovrijen ektiedæmman tjatnoe. Ektie mierie vadta jïh edtja sijjiem gellievoetese vedtedh, jïh learohkh edtjieh daejredh guktie mijjieh ektesne jielebe ovmessie perspektijvigujmie, vuajnoejgujmie jïh jieledevuajnoejgujmie. Mah dah dååjrehtieh gosse ovmessie kultuvrevuasahtallemh jïh aerpievuekieh gaavnesjieh, viehkiehtieh dej identiteetem hammoedidh. Hijven siebriedahken betnie lea feerhmeles jïh gellievoeten ektievoete.
Lïerehtimmie edtja vihtiestidh learohkh jearsoes gïeleutnijh sjidtieh, dah dej gïeleldh identiteetem evtiedieh, jïh dah maehtieh gïelem nuhtjedh gosse ussjedieh, digkiedieh, govlesedtieh jïh mubpide baanth tjatnoeh. Gïele mijjese ektievoetem jïh kulturelle goerkesem vadta. Nöörjesne daaroen jïh dah saemien gïelh åarjel-, julev- jïh noerhtesaemien seammavyörtegs. Daaroengïele seammavyörtegs tjaelemegïelh gærjagïele jïh orredaaroen. Daaroen væhtagïele lea jååhkesjamme goh elliesvyörtegs gïele Nöörjesne. Maahtoe siebriedahken gïeleldh gellievoete gaajhkh learoehkidie vadta vyörtegs maahtoem ovmessie våajnoehammojne, åssjelinie jïh aerpievuekine. Gaajhkh learohkh edtjieh dååjrehtidh gellie gïelh maehtedh lea vierhtie skuvlesne jïh siebriedahkesne.
Lïerehtimmien tjïrrh learohkh edtjieh daajroem åadtjodh saemien aalkoealmetjen histovrijen, kultuvren, siebriedahkejielemen jïh reaktaj bïjre. Learohkh edtjieh lïeredh gellievoeten bïjre jïh dah joekehtsi bïjre saemien kultuvresne jïh siebriedahkejieliedisnie.
Vïjhte almetjedåehkieh gellietjuetie jaepien govlesovveme Nöörjese staatusem utnieh goh nasjonaale unnebelåhkoeh mijjen internasjonaale dïedti mietie: judarh, kvenerh/daaroensåevmieladtjh, skåajjesåevmieladtjh, romerh jïh romanialmetjh/taaterh. Dah almetjidåehkieh leah viehkiehtamme daaroen kultuvreaerpiem hammoedamme jïh lïerehtimmie edtja dej almetjidåehkiej bïjre maahtoem vedtedh.
Aejkien tjïrrh daaroen siebriedahkem tsevtseme ovmessie straejmijste jïh kultuvreaerpievuekijste. Tïjjesne gusnie åålmege lea jienebh ektiedamme enn naan tïjje daan åvteli, jïh gusnie veartene lïhkebe tjatnasåvva, gïelemaahtoeh jïh kultuvregoerkesh enn vihkielåbpoe sjidtieh. Skuvle edtja dåarjoehtidh fïere guhten identiteeteevtiedimmiem, learohkh jearsoes darjodh gusnie dah leah jïh seamma aejkien dïhte edtja ektie aarvoeh buektedh mah daarpesjieh gosse ektievoetem gaavnesjieh jïh aktanieh, jïh oksh rïhpestieh veartanasse jïh båetije biejjide.