Monnehke evtiedimmie goh dåaresthfaageles teema skuvlesne edtja sjïehteladtedh learohkh maehtieh guarkedh maadthdilemmah jïh evtiedimmieh siebriedahkesne, jïh guktie maahta dejtie gïetedidh. Monnehke evtiedimmie lea jieledh eatnamisnie vaarjelidh jïh almetji daerpiesvoeth vaarjelidh gïeh daelie jielieminie, bielelen båetije boelvi nuepieh eerjedh maam dah daarpesjieh. Monnehke evtiedimmie goerkesisnie tseegkeme ektievoetem sosijaalen, ekonomijen jïh byjresen tsiehkiej gaskem. Almetjevoeten jieledevuekie jïh resursseåtnoeh åadtjoeh konsekvensh voengesne, regionaalesne jïh globaale daltesinie.
Barkoen tjïrrh teemine edtjieh learohkh maahtoem evtiedidh mestie dah maehtieh dïedteles veeljemh vaeltedh jïh etihken jïh byjresevoerkesen mietie dahkedh. Learohkh edtjieh goerkesem åadtjodh dej darjomh jïh veeljemh leah vihkeles. Teeman sisnie dåeriesmoerh byjresasse jïh klijmese tjatneme, giefiesvoeten bïjre jïh guktie mijjieh vierhtide juekedh, tsælloeh, healsoe, seammavyörtegsvoete, demografije jïh ööhpehtimmie. Learohkh edtjieh lïeredh ektievoetem dej ovmessie vuajnoej gaskem monnehke evtiedimmesne.
Teknologije almetjem, byjresem jïh siebriedahkem tsavtsa. Teknologijen maahtoe jïh maahtoe ektievoeten bïjre teknologijen jïh dej sosijaale, ekonomeles jïh byjresen bieliej gaskem monnehke nænnoestimmesne dan gaavhtan vihkeles daennie teemesne. Teknologijeevtiedimmie maahta dåeriesmoerh loetedh, men aaj orre darjodh. Maahtoe teknologijen bïjre lea guarkedh mah dåeriesmoerh maehtieh båetedh teknologijeåtnoste jïh guktie mijjieh maehtebe daejgujmie gïetedidh.