Seabradahkefaage saemien (SAF02‑04)
Maahtoeulmieh jïh vuarjasjimmie
Maahtoeulmie 10. daltesen mænngan
Lïerehtimmien ulmie lea learohke edtja maehtedh
- seabradahkefaageles vuekieh jïh digitaale vierhtieh jïjtse goerehtimmine, gaavnoeh åehpiedehtedh viehkine digitaale dïrregijstie jïh digkiedidh man faamosne jïh sjiehteles gaavnoeh leah
- vuarjasjih guktie ovmessie gaaltijh, aaj soptsesh jïh kaarhth, bïevnesh vedtieh akten seabradahkefaageles teeman bïjre jïh ussjedadtedh guktie algoritmh, aktelaaketje gaaltijh jallh faatoes gaaltijh maehtieh mijjen goerkesem baajnehtidh
- digkiedidh guktie åehpiedehtemh åvtetje aejkeste, heannadimmijste jïh dåehkijste leah almetji vuajnoeh jïh dahkoeh baajnehtamme jïh baajnehtieh
- goerehtidh guktie teknologije lea jarkelimmiefaktovrine orreme jïh annje lea, jïh digkiedidh dam baajnehtimmiem teknologije lea aktegsalmetjidie, seabradahkese jïh eatnamasse åtneme jïh åtna
- ussjedadtedh guktie almetjh leah gymhpeme jïh gæmhpoeminie jarkelimmiej åvteste seabradahkesne jïh seamma tïjjen leah geograafeles tsiehkijste jïh histovrijes konteeksteste baajnehtamme jïh annje baajnehtamme sjidtieh
- viertiestidh guktie politihkeles, geograafeles jïh histovrijen tsiehkieh jieledevuekieh, årromemöönsterh jïh demografijem baajnehtieh ovmessie bieline veartenistie daan biejjien
- fåantoeh jïh konsekvensh tjïelkestidh vihkeles histovrijes jïh daaletje vigkijste jïh ussjedadtedh mejtie jarkelimmieh såemies eaktojste lin maahteme vigkide jarkelidh
- fåantoeh jïh konsekvensh tjïelkestidh terrordahkojste jïh åålmegebuvvemistie, goh holocaust, jïh ussjedadtedh guktie ekstreeme vuajnoeh jïh ekstreeme dahkoeh maehtieh heerresovvedh
- goerehtidh jïh buerkiestidh guktie almetje- jïh aalkoeåålmegereaktah jïh jeatjah gaskenasjonaale latjkoeh jïh laavenjostoe leah vihkeles nasjonaale politihkese, almetji jieliedasse jïh mïrrestallemasse jïh seammavyörtegsvoetese
- daaroedehtemem saemijste jïh nasjonaale unnebelåhkojste tjïelkestidh jïh ovreaktam mejtie dah leah dååjreme, jïh ussjedadtedh mah konsekvensh daate lea åtneme jïh åtna indivijde- jïh seabradahkedaltesasse
- ovmessie dimensjovnh buerkiestidh monnehke evtiedimmesne jïh guktie dah sinsitniem baajnehtieh, råajvarimmieh åehpiedehtedh monnehkåbpoe seabradahken åvteste jïh råajvarimmide vuarjasjidh tjoevkesisnie aerpievuekien saemien jieliemijstie
- vuarjasjidh guktie barkoe, sïjsebaalhka jïh åtnoe maehtieh persovneles ekonomijem, jieledestandaardem jïh jieledekvaliteetem baajnehtidh
- hedtiej jïh joekehtsvoeti bijjeli ussjedadtedh identiteetine, jieledevuekine, kultuvrevæhtine Saepmesne jïh Saepmien ålkolen, jïh nuepieh jïh haestemh digkiedidh gellievoetesne
- ussjedadtedh jïjtse digitaale gïeji bijjeli jïh nuepien bijjelen gïejide skubpedh jïh jïjtse jïh mubpiej reaktam vaarjelidh privaate jieliedasse, persovnevaarjelæmman jïh aalkoereaktese
- ussjedadtedh guktie identiteete, jïjtjeguvvie jïh jïjtse raasth evtiesuvvieh jïh haastasuvvieh ovmessie ektievoetine, jïh raeriestimmieh åehpiedehtedh guktie maahta baajnehtimmiem jïh ovvaajteles heannadimmieh gïetedidh
- ussjedadtedh mah aktöörh mah faamoem seabradahkesne utnieh daan biejjien jïh guktie dah sijjen vuajnoeh tjïelkestieh
- ovmessie våaromh digkiedidh digitaale ektiedahkose, jïh ussjedadtedh guktie digitale meatanårrome jïh ektiedahkoe hammoem jïh sisvegem seabrahkedigkiedimmesne baajnehtieh
- vihkeles laakh, njoelkedassh jïh nåårmh buerkiestidh jïh konsekvenside digkiedidh fïerhten almetjasse jïh seabradahkese jis dejtie mïedtele, åeniebasse jïh guhkiebasse
- væhtah burkiestidh dejnie politihkeles systeemine jïh tryjjesvoeteseabradahkine Nöörjesne jïh Saepmesne jïh ussjedadtedh vihkeles haestemi bijjeli
Jaabnan vuarjasjimmie
Jaabnan vuarjasjimmie edtja viehkiehtidh lïeremem eevtjedh jïh maahtoem faagesne evtiedidh. Learohkh maahtoem seabradahkefaagesne 8., 9. jïh 10. daltesisnie vuesiehtieh jïh evtiedieh gosse ektiedimmieh goerehtieh jïh tjïelkestieh histovrijes, geograafeles jïh seabradahkedaajroen aspekti gaskem faagesne. Learohkh maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh gosse seabradahkefaageles vuekieh nuhtjieh ovmessie vaestiedassh goerehtidh jïh vuarjasjidh gyhtjelassine mah leah åvtetjen aejkien, daaletje aejkien jïh båetijen aejkien bïjre. Learohkh aaj maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh gosse jïjtsh jïh mubpiej bijjeli ussjededtieh goh bielie seabradahkeste, jïh guktie dah maehtieh jïjtsh jïh mubpiej jieledem baajnehtidh daan biejjien jïh båetijen aejkien. Dah aaj maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh gosse digitaalelaaken laavenjostoeh, persovnevaarjelimmien jïh aalkoereaktan njoelkedassh demtieh jïh nuhtjieh, jïh digitaale vuarjasjimmiefaamoem vuesiehtieh.
Lohkehtæjja edtja sjïehteladtedh guktie learohkh leah meatan jïh lïeremelastose skreejrehtidh viehkine njaalmeldh, tjaaleldh jïh digitaale barkoevuekiej tjïrrh seabradahkefaagine. Lohkehtæjja jïh learohkh edtjieh soptsestalledh learohki evtiedimmien bïjre seabradahkefaagesne. Learohkh edtjieh nuepiem åadtjodh pryövedh. Dan maahtoem mietie maam learohkh vuesiehtieh, edtjieh nuepiem åadtjodh baakoeh bïejedh dïsse maam dååjroeh sijjieh haalvoeh, jïh jïjtsh faageles evtiedimmien bijjeli ussjedadtedh. Lohkehtæjja edtja bïhkedidh dan guhkiebasse lïeremen bïjre jïh lïerehtimmiem sjïehteladtedh guktie learohkh maehtieh bïhkedassem nuhtjedh sov maahtoem seabradahkefaagesne evtiedidh.
Galhkuvevuarjasjimmie
Galhkuvevuarjasjimmie edtja dam tjåenghkies maahtoem vuesiehtidh maam learohke seabradahkefaagesne åtna gosse lïerehtimmiem galhkoe 10. daltesen mænngan. Lohkehtæjja edtja soejkesjidh jïh sjïehteladtedh guktie learohkh åadtjoeh sijjen maahtoem vuesiehtidh joekehtslaakan, mesnie goerkese, ussjedadteme jïh laejhtehks ussjedimmie, ovmessie ektiedimmine. Lohkehtæjja edtja karakteerem seabradahkefaagese bïejedh dan maahtoen mietie maam learohke vuesiehtamme gosse learohke dovne daajroeh jïh tjiehpiesvoeth nuhtjeme.