Saemiengïelesne voestesgïeline (SFS01‑05)
Maahtoeulmieh jïh vuarjasjimmie
Maahtoeulmie jåa2 – studijeryöjreden ööhpehtimmieprogrammen mænngan
Lïerehtimmien ulmie lea learohke edtja maehtedh
- goltelidh, ussjedadtedh jïh bïevnesh jïh argumentasjovnem vuarjasjidh jïh jïjtje sjyöhtehke retorihkeles strategijh nuhtjedh soptsestalleminie jïh digkiedimmine
- joekehts såarhts teeksth lohkedh ovmessie sjangerinie jïh dejtie kultuvrehistovrijes ektiedimmien sïjse bïejedh
- teeksth retorihkeles jïh estetihkeles goerehtidh jïh teeksti teemaj jïh aarvoej bijjeli ussjedadtedh
- hedtiej jïh joekehtsi bijjeli ussjedadtedh ovmessie retorihkeles appellehammojne saemien jïh jeatjah kultuvrine
- analyseradidh jïh digkiedidh guktie saemien lidteratuvre lea ektiedamme saemien kultuvrese jïh siebriedahkese
- teeksth tjaeledh ovmessie sjangerinie mah saemienfaageles teemah tjïelkestieh jallh digkiedieh
- ovmessie retorihkeles appellehammoeh jïh gïeleldh vierhkievierhtieh nuhtjedh njaalmeldh jïh tjaaleldh
- gïeleåtnoen bijjelen siebriedahkesne ussjedadtedh jïh konsekvensi bïjre juktie saemien gïelh vaarjelidh jïh evtiedidh
- gelliengïelevoeten krïevenassh jïh nuepieh skuvlesne, barkoejieliedisnie jïh siebriedahkesne digkiedidh
- gïelegellievoetem Saepmesne goerehtidh jïh jïjtse gïelem jeatjah saemien gïeligujmie viertiestidh
- såemies båarasåbpoe teeksth lohkedh jïh dejtie gïelehistovrijes perspektijvesne goerehtidh
Jaabnan vuarjasjimmie
Jaabnan vuarjasjimmie edtja viehkiehtidh lïeremem eevtjedh jïh maahtoem faagesne evtiedidh. Learohkh maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh saemiengïelesne voestesgïeline jåa2 – studijeryöjreden ööhpehtimmieprogrammesne gosse faageles teemaj bïjre gaskesedtieh jïh dej ovmessie njaalmeldh jïh tjaaleldh teeksti bijjeli ussjededtieh båarasåbpoe jïh urrebe tïjjeste, ovmessie meedijinie jïh sjangerinie. Dah aaj maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh gosse daajroeh saemien gïelen, kultuvren jïh siebriedahken bïjre nuhtjieh gosse sisvegen bijjelen ussjededtieh jïh jïjtjh ovmessie teeksth sjugniedieh. Dah aaj maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh gosse faageles teemah goerehtieh laejhtehks gaaltijeåtnojne jïh dam åehpiedehtieh njaalmeldh jïh tjaaleldh teekstine tjïelke gïeline jïh hijven struktuvrine jïh ektiedimmine, mah sjangerasse jïh aajkose sjiehtieh. Learohkh aaj maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh gosse nuepiem åadtjoeh faageles kriterijh jïh mubpiej bååstedebïevnesh jïh daajroeh gïelen bïjre nuhtjedh goh systeeme, juktie jïjtsh njaalmeldh jïh tjaaleldh teeksth evtiedidh.
Lohkehtæjja edtja sjïehteladtedh learohkh åadtjoeh meatan årrodh tsevtsedh jïh lïeremelastose skreejrehtidh gosse learohkh åadtjodh jïjtsh gyhtjelassh darjodh jïh faagesne kreatijvelaakan barkedh jïh goerehtidh. Lohkehtæjja edtja sjïehteladtedh guktie learohkh vïssjelesvoetem stuerebe barkojne evtiedieh, mejtie lea lohkeme guhkebe teekstijste jallh faageles gyhtjelassh goerehtidh. Lohkehtæjja jïh learohkh edtjieh learohki evtiedimmien bïjre saemiengïelesne voestesgïeline soptsestalledh, jïh learohke edtja nuepiem åadtjodh pryövedh. Dan maahtoen mietie maam learohkh vuesiehtieh, edtjieh nuepiem åadtjodh soptsestidh maam dååjroeh haalvoeh, jïh jïjtsh evtiedimmien bijjelen faagesne ussjedadtedh. Lohkehtæjja edtja bïhkedidh guktie learohke maahta vielie lïeredh jïh lïerehtimmiem sjïehteladtedh guktie learohkh maehtieh bïhkedimmiem nuhtjedh jïjtsh njaalmeldh jïh tjaaleldh teeksth guhkiebasse evtiedidh.