Sámegiella vuosttašgiellan (SFS01‑05)
Vuođđogálggat

Njálmmálaš gálggat sámegielas vuosttašgiellan -fágas mearkkaša ahte máhttá gulahallat, guldalettiin earáid, njálmmálaš albmanahttimiin ja huksedettiin iežas oaivilovdanbuktimiid earáid oaivilovdanbuktimiid ala. Sámegielas vuosttašgiellan lea erenoamáš ovddasvástádus njálmmálaš gálggaid ovddidit. Fága njálmmálaš gálggaid ovdáneapmi vuolgá das ahte máhttá suokkardit giela ja stoahkat dainna, dasa ahte earáid guldala ja ságastallá vásáhusaid birra, ja dasto dasa ahte sáhttá presenteret, digaštallat ja ákkastallat dađistaga moalkaset fáttáid birra. Dat mearkkaša ahte dađistaga máhttá geavahit eanet sániid ja doahpagiid mat gusket fágii ja sámi kultuvrii, servodahkii ja árbevirolaš máhttui. Fágas lea erenoamáš ovddasvástádus ovdánahttit ja nannet oahppi máhtu hállangiela birra ja iešguđetlágan njálmmálaš šáŋŋeriid, muitalanárbevieruid ja retoralaš strategiijaid birra.

Máhttit čállit sámegielas vuosttašgiellan lea go máhttá čállit iešguđet šlájat teavsttaid. Sámegielas vuosttašgiellan lea erenoamáš ovddasvástádus ohppiid oahpahit čállit. Čállinmáhtu ovdáneapmi vuolgá das go ádde oktavuođa njálmmálaš ja čálalaš teavstta gaskka, dasa ahte máhttá plánet, hábmet ja divodit iešguđetlágan teakstašlájaid mat leat heivehuvvon ulbmilii, sisdollui, mediumii ja vuostáiváldái. Fága bokte galget oahppit ovddidit gelbbolašvuođa riektačállimis ja teakstahábmemis, ja máhttit iešguđetlágan lahkoneami čállimii geavahit. Oahppit galget oahppat hálddašit iešguđetlágan čállinstrategiijaid, ovddidit persovnnalaš čálalaš albmanahttinvugiid ja oahppanproseassas geavahit čállima reaidun. Sámegielas vuosttašgiellan lea ovddasvástádus vuođđo čállinoahpahussii ja dasa ahte oahppit ovddidit doaibmi giehtačállaga ja boallobeavdegeavaheami.

Máhttit lohkat sámegielas vuosttašgiellan lea máhttit lohkat sihke digitálalaččat ja báhpiris. Sámegielas vuosttašgiellan lea erenoamáš ovddasvástádus lohkangálggaid oahpahit. Lohkanmáhtu ovddideapmi sámegielas vuosttašgiellan vuolgá álgooahpahusa dekodengálggaid ja lohkanáddejumi ovddideamis dasa ahte máhttá lohkat ja áddet máŋggalágan teakstašlájaid áddejumiin ja iešguđetlágan ulbmiliiguin. Máhttit lohkat mearkkaša ahte máhttá geavahit iešguđetlágan strategiijaid lohkat digitála čállosiid ja báhpira alde čállosiid. Oahppit galget máhttit lohkat oktilaš teavsttaid ja ovttastuvvon teavsttaid, main leat sihke čállosat, govat ja eará albmanahttinvuogit. Dása gullá maid dat ahte oahppi ádde ja máhttá geavahit sámi doahpagiid, sániid ja dadjanvugiid mat gullet loguide, sturrodagaide ja mihttoovttadagaide, lassin symbolaide ja govvosiidda, mat geavahuvvojit iešguđetlágan teavsttain. Dása gullá maid ahte máhttá identifiseret ja dulkot dieđuid iešguđetlágan teavsttain, diagrámmain ja earálágan visuálalaš govvidemiin, ja máhttá árvvoštallat sisdoalu. Fágas lea erenoamáš ovddasvástádus ovddidit ohppiid gelbbolašvuođa lohkat sihke áššeprosa ja čáppagirjjálašvuođa ja árvvoštallat teavsttaid kritihkalaččat ja reflekteret teavsttaid sisdoalu hárrái.

Digitála gálggat sámegielas vuosttašgiellan lea máhttit geavahit heivvolaš digitála resurssaid oahppamis, teakstaráhkadeamis ja ovttasdoaibmamis. Dat mearkkaša maid iešguđetlágan strategiijaid geavahit go navigere digitála resurssain sihke fierpmádagaid siste ja olggobealde. Digitála gálggaid ovddideapmi fágas vuolgá das ahte máhttá geavahit ja ieš ráhkadit oktageardánis digitála teavsttaid dasa ahte máhttá geavahit ja ieš ráhkadit máŋggadáfot multimodála teavsttaid máhtu vuođul mo iešguđetlágan albmanahttinvuogit doibmet ovttas. Gálggat ovddiduvvojit dađistaga nu ahte máhttigoahtá čájehit iešheanalašvuođa ja digitála árvvoštallannávcca digitála gálduid, resurssaid ja teknologiija válljedettiin ja geavahettiin. Dat mearkkaša maid ahte ovddida kritihkalaš ja ehtalaš diđolašvuođa das mo govvidit iežas ja earáid digitálalaččat, ja čuovvut njuolggadusaid persovdnasuodjaleami birra ja vuhtii váldit earáid neahtas.