Norsk for elever med samisk (NOR03‑04)
Maahtoeulmieh jïh vuarjasjimmie
Maahtoeulmie jïh vuarjasjimmie Jåa3 lissiebigkemen mænngan sïejhme studijemaahtose
Lïerehtimmien ulmie lea learohke edtja maehtedh
- såemies norrøne teeksth lohkedh jarkoestimmesne jïh dejtie teekstigujmie urrebe tïjjeste viertiestidh
- såemies teeksth 1500 raejeste 1850 raajan lohkedh jïh dej bijjeli ussjedadtedh kultuvrehistovrijes konteekstesne, jïh vuarjasjidh mejtie dah leah sjyöhtehke daan biejjien
- goerehtidh guktie teeksth nasjonaaleromantihkeste almetjem, eatnemem jïh seabradahkem åehpiedehtieh, jïh dejtie urrebe teekstigujmie saemien jïh nöörjen tjiehpieslidteratuvreste viertiestidh
- aamhteseprovsateeksti bijjeli ussjedadtedh jïh dam retorihkleles tsiehkiem mesnie dah leah sjïdteme tjïelkestidh
- faagetjaalegh tjaeledh mah teeksth konteekstesne tjïelkestieh jïh digkiedieh
- faagedaajroem jïh retorihkeles tjiehpiesvoeth digkiedimmine jïh åehpiedehtieminie nuhtjedh
- bïevnesh mubpijste jïh daajroem nuhtjedh gïelen, teeksti jïh sjangeri bïjre jïjtsh teeksth evtiedidh
- goerehtidh jïh ussjedadtedh gïeletsiehkien jïh gïelepolitihken bijjeli Nöörjesne jïh Saepmesne daan biejjien, jïh dam histovrijes duekiem tjïelkestidh
- nöörjen jïh saemien tjiehpieslidteratuvrem 1850 raejeste daan biejjien raajan orredaaroengïelesne jïh gærjagïelesne analyseeredh jïh toelhkestidh jïh teeksti bijjeli ussjedadtedh tjoevkesisnie dehtie kultuvrehistovrijes konteeksteste jïh learohki jïjtsh ektietïjjeste
- goerehtidh jïh ussjedadtedh guktie teeksth realisteles jïh daajbaaletje aerpievuekeste almetjem, eatnemem jïh seabradahkem åehpiedehtieh
- lidteræære toelhkestimmieh jïh viertiestimmieh tjaeledh
- buektemehammoeh noereme teekstine ovmessie medijinie analyseeredh jïh ektiespïelem dej gaskem vuarjasjidh
- faagedaajroem jïh veele faagegïelem nuhtjedh kraanskoje soptsestalleminie, digkiedimmine jïh njaalmeldh åehpiedehtieminie nöörjenfaageles teemaj bïjre
- retorihkeles analyjsh jïh toelhkestimmieh aamhteseteekstijste tjaeledh
- vihkeles gïeleldh hammoekrïevenassh nöörjengïelesne haalvedh jïh teeksth ussjedammes gaaltijeåtnojne jïh veele gïeline tjaeledh
- faagelidteratuvrem nuhtjedh, gaaltijh laejhtehkslaakan vuarjasjidh jïh faagetjaalegh tjaeledh mah nöörjenfaageles teemah tjïelkestieh jïh digkiedieh
- jarkelimmieh soptsesgïelesne Nöörjesne daan biejjien tjïelkestidh jïh ektiedimmiej bijjeli ussjedadtedh gïelen, kultuvren jïh identiteeten gaskem
Jaabnan vuarjasjimmie
Jaabnan vuarjasjimmie edtja viehkiehtidh lïeremem eevtjedh jïh maahtoem faagesne evtiedidh. Learohkh maahtoem faagesne nöörjen learoehkidie saemiengïeline voestesgïeline, lissiebigkeme sïejhme studijemaahtose - barkoefaageles ööhpehtimmieprogrammesne vuesiehtieh jïh evtiedieh, gosse analyseerieh, toelhkestidh jïh viertiestieh teeksth jïh goerehtieh teeksten konteeksth, jïh teeksti bijjeli ussjededtieh. Learohkh aaj maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh gosse faagegïelem ovmessie njaalmeldh jïh tjaaleldh gaskesadtemetsiehkine nuhtjieh. Learohkh aaj maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh gosse åenebe jïh guhkebe teeksth darjoeh ovmessie sjangerinie, ovmessie ulmide jïh dåastoejidie, jïh vihkeles gïeleldh hammoekrïevenassh haalvoeh.
Lohkehtæjja edtja sjïehteladtedh guktie learohkh leah meatan jïh lïeremelastose skreejrehtidh viehkine learohkh åadtjoeh kreatijvelaakan jïh kraanskoje barkedh faageles dåeriesmoerigujmie. Lohkehtæjja edtja sjïehteladtedh guktie learohkh gïeleldh jïh tjaaleldh maahtoem evtiedieh gosse nuepiem åadtjoeh jïjtsh teeksth guhkiebasse evtiedidh faageles kriteriji jïh daajroen mietie gïelen jïh teeksten bïjre. Lohkehtæjja jïh learohkh edtjieh dialogesne årrodh evtiedimmien bïjre maam learohkh vuesiehtieh faagesne nöörjen learoehkidie saemiengïeline voestesgïeline. Learohkh edtjieh nuepiem åadtjodh pryövedh. Dan maahtoem mietie maam learohkh vuesiehtieh, edtjieh nuepiem åadtjodh baakoeh bïejedh dïsse maam dååjroeh sijjieh buektiehtieh, jïh jïjtsh faageles evtiedimmien bijjelen ussjedadtedh. Lohkehtæjja edtja dan guhkiebasse lïeremen bïjre bïhkedidh jïh lïerehtimmiem sjïehteladtedh guktie learohkh maehtieh bïhkedassem nuhtjedh jïjtsh njaalmeldh jïh tjaaleldh teeksth bueriedidh jïh guhkiebasse evtiedidh.
Galhkuvevuarjasjimmie
Galhkuvevuarjasjimmie edtja dam tjåenghkies maahtoem vuesiehtidh maam learohke faagesne nöörjen learoehkidie saemiengïeline voestesgïeline åtna gosse lïerehtimmiem galhkoe Jåa2 lissiebigkemen mænngan sïejhme studijemaahtose. Lohkehtæjja edtja soejkesjidh jïh sjïehteladtedh guktie learohkh åadtjoeh sijjen maahtoem vuesiehtidh joekehtslaakan, mesnie goerkese, ussjedadteme jïh laejhtehks ussjedimmie, ovmessie ektiedimmine. Lohkehtæjja edtja karakteerem faagese nöörjen njaalmeldh bïejedh dan maahtoen mietie maam learohke vuesiehtamme faageles gaskesadtemetsiehkine. Lohkehtæjja edtja karakteerem bïejedh faagesne nöörjen tjaaleldh dan maahtoen mietie maam learohke lea vuesiehtamme gellie tjaaleldh teekstine.