Eatnemefaage saemien (NAT02‑04)
Maahtoeulmieh jïh vuarjasjimmie
Maahtoeulmie Jåa1 studijeryöjreden ööhpehtimmieprogrammen mænngan
Lïerehtimmien ulmie lea learohke edtja maehtedh
- goerehtidh aktem jïjtjeveeljeme eatnemefaageles gyhtjelassem, gaavnoeh åehpiedehtedh jïh argumenteeredh veeljemen åvteste vuekijste
- vaahram vuarjasjidh jïjtse pryövemijstie jïh slaavvoem daejstie eensilaakan gïetedidh
- digkiedidh guktie evtiedimmie eatnemefaageles hypoteesh, modellh jïh teorijh viehkiehtieh guktie mijjieh maehtebe veartenem guarkedh jïh tjïelkestidh, jïh evtiedimmine jïh bievnieminie aerpievuekien daajroste viertiestidh
- programmh vuarjasjidh jïh darjodh mah eatnemefaageles fenomeenh modelleerieh
- såemies vihkeles båarafenomeenh goerehtidh jïh buerkiestidh
- åejvieprinsihpide tråarehts gaskesadtemasse tjïelkestidh, jïh vuesiehtimmieh vedtedh mïsse dagkeres teknologije maahta åtnasovvedh
- elektromagnetiske jïh ioniseereden gïjkemem (stråling) goerehtidh jïh buerkiestidh, jïh bïevnesh vuarjasjidh gïjkemem jïh healsoeeffekti bïjre ovmessie gïjkemesåarhtijste
- big-bang teorijem buerkiestidh guktie universe lea sjïdteme jïh jïjtjemse evtiedamme, jïh vïhtesjimmieh tjïelkestidh mah daam teorijem dåarjoehtieh
- ektiedimmieh goerehtidh jïh tjïelkestidh gaskem kjemiske laavkemh (bindinger) jïh ovmessie aamhti jïjtsevoeth
- jïjtsevoeth jïh reaksjovnh såemies organiske jïh uorganiske karboneektiedimmide goerehtidh, vuesiehtimmieh vedtedh guktie åtnasuvvieh, jïh tjïelkestidh man åvteste karbone lea vihkele jieliedasse eatnamisnie
- tjïelkestidh guktie såemies byjresedaalhkesh maehtieh tjåanghkenidh jielemesvaalhtesidie (næringskjeder) , jïh råajvarimmieh vuarjasjidh juktie healsoem jïh byjresem gorredidh
- funksjovnide såemies jielemeaamhtide tjïelkestidh, jïh digkiedidh man åvteste jeereldihkie beapmoeh leah vihkele healsoe jïh monnehkevoeteperspekijvesne
- sjyöhtehke gyhtjelassh healsoen jïh jieledevuekien bïjre digkiedidh, aaj saemien almetjebådtja, jïh vuarjasjidh man jaehkemes dagkerh bïevnesh leah ovmessie gaaltijijstie
- buerkiestidh DNA:m jïh guktie jïjtsevoetide eerpie, jïh tjïelkestidh guktie aerpie lea daerpies evolusjovnese
- tjïelkestidh guktie klijmajarkelimmieh evolusjovnem, vijriedahkem aarhtijste jïh biologeles gellievoetem baajnehtieh
- vuesiehtimmieh vedtieh gåessie bioteknologije åtnasåvvva jïh etihkeles gyhtjelassh digkiedidh bioteknologijen bïjre
Jaabnan vuarjasjimmie
Jaabnan vuarjasjimmie edtja viehkiehtidh lïeremem eevtjedh jïh maahtoem faagesne evtiedidh. Learohkh maahtoem eatnemefaagesne Jåa1 studijeryöjreden ööhpehtimmieprogrammesne vuesiehtieh jïh evtiedieh gosse faagegïelem, teorijh jïh modellh nuhtjieh juktie ektiedimmieh eatnemefaageles fenomeenine jïh dej gaskem goerehtidh, buerkiestidh, tjïelkestidh jïh digkiedidh. Dah aaj maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh gosse argumenteerieh man åvteste vuekide veeljieh, vuarjasjimmieh darjoeh etihken jïh jearsoesvoeten bïjre, ussjededtieh gaavnoej bijjeli jïh laejhtehkslaakan gaaltijh jïh bïevnesh vuarjasjieh jïjtsh goerehtimmiej jïh pryövemi bïjre. Dah aaj maahtoem vuesiehtieh jïh evtiedieh gosse eatnemevitenskapeles praksish jïh ussjedimmievuekieh jïh eatnemevitenskapeles teknologijem nuhtjieh jïh dej bijjeli ussjededtieh.
Lohkehtæjja edtja sjïehteladtedh guktie learohkh leah meatan jïh lïeremelastose skreejrehtidh viehkine sjïehteladtedh jeereldihkie, praktihkeles jïh kraanskoje barkoevuekide. Lohkehtæjja jïh learohkh edtjieh learohki evtiedimmien bïjre eatnemefaagesne soptsestalledh. Learohkh edtjieh nuepiem åadtjodh goerehtidh jïh pryövedh. Dan maahtoem mietie maam learohkh vuesiehtieh, edtjieh nuepiem åadtjodh baakoeh bïejedh dïsse maam dååjroeh sijjieh haalvoeh, jïh jïjtsh faageles evtiedimmien bijjelen ussjedadtedh. Lohkehtæjja edtja dan guhkiebasse lïeremen bïjre bïhkedidh jïh lïerehtimmiem sjïehteladtedh guktie learohkh maehtieh bïhkedassem nuhtjedh sov maahtoem eatnemefaagesne evtiedidh.
Galhkuvevuarjasjimmie
Galhkuvevuarjasjimmie edtja dam tjåenghkies maahtoem vuesiehtidh maam learohke seabradahkefaagesne åtna gosse lïerehtimmiem galhkoe Jåa1 studijeryöjreden ööhpehtimmieprogrammen mænngan. Lohkehtæjja edtja soejkesjidh jïh sjïehteladtedh guktie learohkh åadtjoeh sijjen maahtoem vuesiehtidh joekehtslaakan, mesnie goerkese, ussjedadteme jïh laejhtehks ussjedimmie, ovmessie ektiedimmine. Lohkehtæjja edtja karakteerem eatnemefaagese bïejedh dan maahtoen mietie maam learohke vuesiehtamme gosse learohke lea daajroeh jïh tjiehpiesvoeth ektesne nuhtjeme. Karakteere edtja aaj dan maahtoen mietie årrodh maam learohke lea vuesiehtamme gosse learohke praktihkeles faagem goerehte.