Eatnemefaage saemien (NAT02‑04)
Dåaresthfaageles teemah
Almetjehealsoe jïh jieledehaalveme
Eatnemefaagesne dïhte dåaresthfaageles teema almetjehealsoe jïh jieledehaalveme edtja learoehkidie maahtoem vedtedh jïjtsh kråahpem guarkedh jïh jïjtsh fysiske jïh psykiske healsoem gorredidh. Learohkh edtjieh maehtedh laejhtehks årrodh, jïh bïevnesh healsoen bïjre nuhtjedh, hijven jïh eensi veeljemh vaeltedh healsoen, jearsoesvoeten jïh byjresen bïjre dovne aarkebiejjien- jïh barkoejieliedisnie.
Demokratije jïh meatanårrojevoete
Eatnemefaagesne dïhte dåaresthfaageles teema demokratije jïh meatanårrojevoete edtja learoehkidie maahtoem vedtedh vitenskapeles daajroen jïh daajroen gaskem joekehtidh, mij ij lea vitenskapeles. Eatnemefaage edtja seamma tïjjen ræhpasvoetem vedtedh dan daajroen bïjre maam saemieh eatnemen bïjre utnieh dååjrehtimmien jïh aerpievuekien tjïrrh. Guarkedh aerpievuekien daajroe aktem jïjtseaarvoem åtna, jïh maahta viehkine årrodh reeremisnie eatnamistie, lea vihkele dovne saemien jïh nöörjen demokratijesne. Maahtoe eatnemefaagesne våaromem vadta guarkedh jïh laejhtehks årrodh argumentasjovnese seabradahkedigkiedimmesne, jïh lea vihkele ihke learohkh edtjieh maehtedh eadtjohke meatanårroejinie årrodh, jïh teknologeles jïh monnehke evtiedimmiem vedtedh.
Monnehke evtiedimmie
Eatnemefaagesne dïhte dåaresthfaageles teema monnehke evtiedimmie edtja learoehkidie maahtoem vedtedh byjresevoerkes veeljemh jïh dahkoeh darjodh, jïh dejtie ektiedimmesne vuejnedh voenges jïh veartenevijries byjrese- jïh klijmahaestemigujmie, aaj bïerkenidh. Daajroe ektiedimmiej bïjre eatnamisnie lea daerpies juktie guarkedh guktie mijjieh almetjh libie meatan dam baajnehtidh. Eatnemefaageles maahtoe maahta viehkiehtidh guktie mijjieh loetemh gaavnebe juktie klijmahaestiemidie gaertjiedidh jïh eatnemen eatnemevierhtieh jïh biologeles gellievoetem vaarjelidh jïh reeredh monnehkelaakan.