Eatnemefaage saemien (NAT02‑04)
Jarngebiehkieh

Learohkh edtjieh eatnemefaagem dååjredh goh praktihkeles jïh kraanskoje faage. Learohkh edtjieh dååjresen, onterdimmien, goerehtimmien jïh dååjrehtimmien tjïrrh aarvoem sijjen bïjre guarkedh aktene eatnemefaageles perspektijvesne. Gosse praktihkeles berkieh jïh jïjtsh modellh darjoeh juktie faageles haestemh loetedh, learohkh maehtieh sjugniedimmie-aavoem evtiedidh, maahtoem orrelaakan ussjedidh jïh goerkesem evtiedidh eatnemefaageles teorijeste. Eatnemevitenskaph aktem sjïere gïelem jïh faagesjïere ussjedimmievuekieh utnieh juktie fenomeenh jïh heannadimmieh tjïelkestidh. Jarngebiehkie faagen buektemehammoeh, vuekieh jïh ussjedimmievuekieh buerkeste. Barkoe jarngebiehkien eatnemefaageles praksish jïh ussjedimmievuekieh edtja barkojne kombineeredh dej mubpiej jarngebiehkiej bïjre.

Learohkh edtjieh guarkedh, sjugniedidh jïh nuhtjedh teknologijem, aaj programmeerem jïh modelleerem, barkosne eatnemefaagine. Gosse teknologijem nuhtjieh jïh sjugniedieh, learohkh maehtieh dååjrehtimmiem jïh faageles daajroem kombineeredh mearan kreatijvelaakan jïh orresjugneden ussjedieh. Learohkh edtjieh teknologeles prinsihph guarkedh jïh guarkedh guktie aath juhtieh. Dah edtjieh vuarjasjidh guktie teknologije maahta loetemh vedtedh, men aaj orre haestemh. Daajroe jïh maahtoe teknologijen bïjre jïh sisnjelen lea dan åvteste vihkele akten monnehkevoeteperspektijvesne. Barkoe jarngebiehkine teknologije edtja barkojne kombineeredh dej mubpiej jarngebiehkiej bïjre.

Learohkh edtjieh guarkedh guktie mijjieh vihkeles teorijh, laakh jïh modellh nuhtjieh, jïh baakoetjïerth energijen, aamhti jïh partihkeli bïjre, juktie mijjen fysiske veartenem tjïelkestidh. Gosse daajroem energijen jïh materijen bïjre nuhtjieh, learohkh edtjieh eatnemefenomeenh guarkedh jïh ektiedimmieh eatnemefaagesne vuejnedh.

Learohkh edtjieh eatnemefaagen tjïrrh sijjen goerkesem eatnamistie jïh byjresistie lissiehtidh. Learohkh edtjieh maadthgoerkesem åadtjodh guktie eatneme lea dorjesovveme, jïh guktie jielede eatnamisnie lea evtiesovveme. Daajroe eatnemen bïjre goh systeeme jïh guktie almetjh daam systeemem baajnehtieh, edtjieh learoehkidie våaromem vedtedh monnehke veeljemh vaeltedh.

Learohkh edtjieh guarkedh guktie kråahpen stoerre jïh smaave systeemh ektesne juhtieh. Dah edtjieh aaj guarkedh guktie kråahpe evtiesåvva, jïh guktie maahta fysiske jïh psykiske healsoem gorredidh. Daajroe kråahpen systeemi bïjre jïh guktie dah sinsitniem baajnehtieh, edtja learoehkidie viehkiehtidh jïjtsh kråahpem jïh healsoem gorredidh aktene jieledeguhkies perspektijvesne.