Eatnemefaage saemien (NAT02‑04)
Vihkeles tjiehpiesvoeth

Njaalmeldh tjiehpiesvoeth eatnemefaagesne lea maehtedh meatan årrodh soptsestalledh faagen bïjre jïh daajroem juekedh jïh evtiedidh eatnemefaageles sisveginie vïhtesjimmiej, dååjrehtimmiej jïh faageles bïevnesi tjïrrh. Saemien kultuvresne njaalmeldh tjiehpiesvoeth vihkele juktie daajroem jïh aerpievuekieh sertiestidh. Njaalmeldh tjiehpiesvoeth eatnemefaagesne lea aaj eatnemefaageles baakoetjïerth nuhtjedh juktie jïjtsh vuajnoeh jïh veeljemh buerkiestidh, goerkesem vuesiehtidh, daajroem buektedh, gyhtjelassh evtiedidh, argumenteeredh, tjïelkestidh, ussjedadtedh. Evtiedimmie njaalmeldh tjiephiesvoetijste eatnemefaagesne aalka gosse maahta goltelidh jïh soptsestalledh dååjresi jïh vïhtesjimmiej bïjre goske maahta åehpiedehtedh jïh digkiedidh ahkedh geervebe ektiedimmieh faagesne, jïh ahkedh veelebe eatnemefaageles gïelem nuhtjedh.

Maehtedh tjaeledh eatnemefaagesne lea gyhtjelassh jïh hypoteesh hammoedidh, jïh eatnemefaageles tjïelkestimmieh tjaeledh evidensen jïh gaaltiji mietie. Daate aaj sæjhta jiehtedh vïhtesjimmieh jïh dååjrehtimmieh buerkiestidh, jïh vuajnoeh hammoedidh jïh dej åvteste argumenteeredh. Tjaaleldh tjiehpiesvoeth eatnemefaagesne evtiedidh åtnojne guvvijste jïh teeksteste aalka goske ånnetji ånnetji åtnose vaalta veelebe eatnemefaageles gïelem, aaj figuvrh jïh symbovlh. Edtja ahkedh geervebe teeksth tjaeledh jïh ovmessie teekstesåarhth nuhtjedh mah laejhtehks jïh jeereldihkie gaaltijeåtnoem våaroeminie utnieh, sjïehtedamme åssjelasse jïh dåastoejasse.

Maehtedh lohkedh eatnemefaagesne lea eatnemefaageles baakoetjïerth, symbovlh, figuvrh jïh argumeenth guarkedh gosse eatnemefaageles teekstigujmie barka. Lohkeme eatnemefaagesne lea aaj goerehtidh, identifiseeredh, toelhkestidh jïh bïevnesh nuhtjedh ovmessie teekstesåarhtijste, jïh laejhtehkslaakan vuarjasjidh guktie eatnemevitenskapeles bïevnesh våajnoes dorjesuvvieh jïh åtnasuvvieh argumeentine. Lohkeme-evtiedimmie eatnemefaagesne lea bïevnesh teekstine gaavnedh jïh nuhtjedh, jïh teeksth guarkedh ahkedh jienebh faagebaakoetjïertigujmie, symbovligujmie, figuvrigujmie, tabelligujmie jïh implisitte bïevnesigujmie.

Maehtedh ryöknedidh eatnemefaagesne lea veedtjedh, gïetedidh jïh sjyöhtehke taalematerijellem åehpiedehtedh. Ryöknedidh eatnemefaagesne lea baakoetjïerth nuhtjedh jïh sjiehteles möölegedïrregh, möölegeektievoeth jïh formelh nuhtjedh juktie eatnemefaageles gyhtjelassh loetedh. Ryöknedimmie eatnemefaagesne lea aaj maehtedh viertiestidh, vuarjasjidh jïh argumenteeredh mejtie aerviedimmieh, illedahkh jïh åehpiedehtemh leah faamosne jallh ij. Evtiedimmie ryöknedimmeste eatnemefaagesne lea aelkedh aelhkie vuekieh nuhtjedh juktie ryöknedh, veesmedh jïh klassifiseeredh, goske maahta veeljemh vuarjasjidh vuekijste, baakoetjïertijste, formelijstie jïh möölegedïrregijstie. Learohkh aaj ryöknememaahtoem evtiedieh gosse vielie avanserte vuesiehtimmieh darjoeh, jïh ryöknedimmiem faageles argumentasjovnesne nuhtjieh.

Digitaale tjiehpiesvoeth eatnemefaagesne lea maehtedh digitaale dïrregh nuhtjedh juktie goerehtidh, registreeredh, aerviedidh, visualiseeredh, programmeeredh, modelleeredh, dokumenteeredh jïh bæjhkoehtidh daatah pryövijste, feeltebarkoste jïh mubpiej goerehtimmijste. Digitaale tjiehpiesvoeth leah aaj ohtsemedïrregh nuhtjedh, ohtsemestrategijh haalvedh, laejhtehkslaakan gaaltijh vuarjasjidh jïh sjyöhtehke bïevnesh eatnemefaageles teemaj bïjre veeljedh. Evtiedimmie digitaale tjiehpiesvoetijste eatnemefaagesne lea aelkedh aelhkie digitaale dïrregh nuhtjedh goske ahkedh vielie maahta jïjtjeraarehkevoetem jïh vuarjasjimmiefaamoem vuesiehtidh veeljemisnie jïh åtnosne digitaale dïrregijstie jïh gaaltijijstie.