Eatnemefaage saemien (NAT02‑04)
Faagen relevaanse jïh vihkeles aarvoeh
Eatnemefaage lea vihkeles faage juktie buerkiestidh jïh guarkedh guktie mijjen fysiske veartene lea tseegkesovveme. Faage edtja viehkiehtidh guktie learohkh eatnemedååjresh jïh faageles våaromem åadtjoeh eatnemevierhtieh vaarjelidh, biologeles gellievoetem vaarjelidh jïh monnehke evtiedimmine viehkiehtidh. Eatnemefaage edtja aaj viehkiehtidh guktie learohkh maahtoem evtiedieh jïjtsh jïh mubpiej healsoem gorredidh. Gosse learohkh eatnemefaageles gïelem jïh eatnemefaageles vuekieh, praksish jïh ussjedimmievuekieh åtnose vaeltieh barkosne faageles teemajgujmie, sijhtieh våaromem åadtjodh guarkedh guktie eatnemefaageles daajroe åtnasåvva jïh evtiesåvva. Gosse learohkh saemien baakoetjïerth eatnemefaagesne lierieh, dellie daajroem jïh goerkesem åadtjoeh saemien ussjedimmievuekiej bïjre. Faage edtja aaj viehkiehtidh guktie learohkh goerkesem åadtjoeh saemien aerpievuekien daajroen bïjre gosse praktihkeles leah meatan. Daajroe ektiespïelen bïjre eatnemen, indivijden, teknologijen jïh seabradahken bïjre maahta learohki maahtoem evtiedidh laejhtehkslaakan ussjedidh, jïh viehkiehtidh guktie learohkh voerkes veeljemh darjoeh aarkebiejjien. Eatnemefaage edtja learoehkidie barkoe- jïh seabradahkejieliedasse ryöjrehtidh mij sæjhta krïevenassem bïejedh akten kraanskoje geatskanæmman jïh teknologeles maahtose.
Gaajhkh faagh edtjieh viehkiehtidh lïerehtimmien aarvoevåaromem realiseeredh. Eatnemefaage edtja onterdimmiem, tjetskehkevoetem, sjugniedimmieaavoem, eadtjohkevoetem jïh orreussjedimmiem vedtedh learohki luvnie gosse åadtjoeh praktihkeles jïh kraanskoje faagine barkedh. Learohkh edtjieh goerkesem åadtjodh guktie almetjen jieledevuekieh jïh dahkoeh jieledem eatnamisnie baajnehte. Eatnemen lea jïjtseaarvoe mij ij leah jearohke almetji åtnoste jïh baajnehtimmeste, jïh eatnemefaage maahta viehkiehtidh guktie dïhte eensilaakan reeresåvva. Eatneme aaj vihkeles bielie saemien kultuvreste jïh identiteeteste, jïh eatnemefaage lea meatan saemien learohki identiteetem jïh gïelem evtiedidh. Saemien ellies ussjedimmie jïh goerkese eatnamistie maahta monnehke åtnoem jïh vaarjelimmiem vedtedh eatnemen gellievoeteste. Learoesoejkesje lea vïedteldihkie saemien aarvojne jïh saemien gïelesne, kultuvresne jïh seabradahkejieliedisnie.